2020

Häkkinen, Anne

Tämä tutkimus tarkastelee puolisovalintaa ja siihen kytkeytyneitä sukupuolistuneita ulottuvuuksia ja rakenteita Suomessa asuvien kurdien keskuudessa. Ylirajaisella avioliitolla tarkoitetaan avioliittomaahanmuuton muotoa, jossa henkilö avioituu samasta etnisestä tai kulttuurisesta taustasta tulevan puolison kanssa nykyisen asuinmaansa rajojen ulkopuolelta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ylirajaisia seurustelusuhteita ja avioliittoja Suomessa asuvat kurdit solmivat, miksi ylirajaisia avioliittoja solmitaan, sekä miten yksilö ja perheenjäsenet osallistuvat neuvotteluihin puolison valinnasta, sopivan kumppanin kriteereistä sekä seksuaalisuuteen kohdistuvista kulttuurisista ja sosiaalisista odotuksista ja ristiriidoista. Maahanmuuttoa, puolisovalintaa ja ylirajaista avioitumista lähestytään transnationaalisuuden, translokaalisuuden, intersektionaalisuuden, etnisyyden ja toimijuuden käsitteiden kautta. Tutkimus nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Sukupuoli, etnisyys ja seksuaalisuus ymmärretään ensisijaisesti toisiaan risteävinä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakennettuina, tuotettuina ja neuvoteltuina. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimivat eri puolilla Suomea vuosina 2011– 2013 tehdyt 28 etnografista teemahaastattelua. Haastatelluissa on sekä avioituneita että naimattomia kurdeja, jotka ovat muuttaneet Suomeen Irakista, Iranista tai Turkista. Tutkimuksessa korostuvat erityisesti nuorten aikuisten kurdinaisten kokemukset. Lisäksi Tilastokeskukselta Suomen kurdinkielisestä väestöstä saatujen tilastojen avulla olen selvittänyt, kuinka yleistä ylirajainen avioituminen on, ja millaisia eroja sukupuolten ja eri maista muuttaneiden kurdien välillä puolisovalinnassa ilmenee. Laadullista aineistoa olen analysoinut narratiivisen etnografian keinoin. Tulosten perusteella ylirajainen avioituminen on yleistä Suomessa asuvien kurdien keskuudessa, ja avioliittoja solmitaan uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta kurdidiasporassa. Ylirajaisia avioliittoja solmitaan, sillä niiden koetaan mahdollistavan itselle tärkeiden kulttuuristen arvojen ylläpitämisen ja säilyttämisen, sekä oman kielen ja uskonnon välittämisen jälkikasvulle Suomessa. Lisäksi kurdien vähäinen määrä ja sopiviksi koettujen kumppanien puute Suomessa ohjaa etsimään puolisoa yli valtion rajojen. Tutkimus purkaa auki järjestetyn avioliiton käsitettä sekä kulttuurisia stereotypioita ylirajaisista avioliitoista. Se haastaa näkemyksen, jossa etenkin nuoret naiset nähdään passiivisina mukautujina tai uhreina ylirajaisten avioliittojen ja niiden taustalla olevien syiden ja motiivien tarkastelussa. Tutkimus osoittaa, että puolisovalintaan ja avioitumiseen liittyvät näkemykset ovat Suomessa asuvien kurdien keskuudessa heterogeeniset, ja että ylirajaisen avioliiton kategorian alle mahtuu joukko hyvin eri tavoin solmittuja suhteita. Ylirajaisissa avioliitoissa ei olekaan kyse vain vanhempien sukupolvien avioliittotapojen ja -käytäntöjen ylläpitämisestä ja jatkamisesta. Esimerkiksi verkossa tapahtuva tutustuminen ja online-seurustelu osoittavat parinmuodostamisen käytänteiden monimuotoistuneen nuorempien kurdisukupolvien keskuudessa. Internet myös laajentaa yksilön autonomiaa ja toimijuutta kumppanin valinnassa. Se tarjoaa sosiaalisia tiloja, joissa yksilöt voivat luoda suhteita vahvemmin omilla ehdoillaan, kiertää valtarakenteita sekä sosiaalista kontrollia.