Lobbareilla voi olla paljon vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa. Siksi on tärkeää tietää, kuka lobbaa, miten ja mitä vaikutuksia lobbauksella on. Perinteisesti lobbaus on tapahtunut pääosin julkisuudelta piilossa, mutta nyt sosiaalisesta mediasta – erityisesti Twitteristä – on tullut uusi lobbauksen väline ja kanava. Tarvitaan siis tutkimusta sosiaalisen median roolista ja merkityksestä lobbauksessa. Aiempi tutkimus on keskittynyt siihen, miten aktivistit ja yhteiskunnalliset liikkeet käyttävät sosiaalista mediaa epäsuoraan vaikuttamiseen eli luodakseen mediajulkisuuden kautta painetta poliitikoille. Tämä hanke tutkii sen sijaan, miten vakiintuneet organisaatiot – erityisesti yritykset – käyttävät sosiaalista mediaa suoraan päättäjiin kohdistuvaan lobbaukseen. Vertailuryhmänä on joukko etu- ja kansalaisjärjestöjä. Oletamme, että yritykset lobbaavat sosiaalisessa mediassa hiljaisemmin, vähemmän huomiota herättävästi kuin esimerkiksi kansalaisjärjestöt tai ärhäkkäät someaktiivit. Tutkimuksen tarvetta lisää se, että yritysten lobbausaktiivisuus näyttää kasvaneen, mutta asiasta on eri Euroopan maista vain vähän tietoa. Tarkastelemalla yritysten toimintaa sosiaalisessa mediassa voidaan lobbausta tutkia ennen näkemättömällä tarkkuudella. Toisaalta on kiinnostavaa tutkia, miten lobbaus sosiaalisessa mediassa eroaa perinteisestä lobbauksesta. Tutkimme Twitterin roolia lobbauksessa Suomessa, Tanskassa ja Alankomaissa. Analysoimme laskennallisten menetelmien, haastattelujen ja kyselyjen avulla (1) miten yritykset ja järjestöt käyttävät Twitteriä lobbaukseen, (2) mikä selittää organisaatioiden välisiä eroja lobbausaktiivisuudessa ja (3) miten Twitter-lobbaus vaikuttaa kansanedustajiin ja eduskuntakeskusteluihin. Lisäksi tarkastelemme, (4) miten tutkimusmenetelmiemme algoritmien vinoumat vaikuttavat tutkimustuloksiin. Kehitämme myös (5) sovelluksen, joka tekee Twitterissä tapahtuvaa lobbausta näkyväksi kansalaisille ja toimittajille.

2023