Väitöskirjassani tutkin, miten muutokset kommunikaatiotavoissa muuttavat arvonannon kulttuureita, toimijoita ja käytänteitä. Keskityn kahteen toisiinsa kietoutuvaan murrokseen: kommunikaation algoritmistymiseen sekä sen formaattien monipuolistumiseen, eritoten visualisoitumiseen. Arvonanto (eng. (e)valuation) on sosiaalinen ja paikallinen prosessi, jonka kautta määritellään yksilön ja yhteisön suhdetta ympäröiviin asioihin ja toisaalta asioiden keskinäisiä suhteita. Uudet kanssakäymisen ja -elämisen alustat, kuten sosiaaliset mediat, haastavat arvonannon sosiologiaa kahtalaisesti. Yhtäältä on kysyttävä, miten uudet kommunikaatiotavat vaikuttavat arvonantoon eli määritelmiimme siitä, mikä on merkityksellistä tai kiinnostavaa. Toisaalta herää kysymys, mitä arvonannon uusien formaattien kautta voidaan kertoa maailman muutoksesta. Pragmaattisen arvonannon sosiologian analyysityökaluja soveltaen tutkin, miten arvonannon prosessit rakentuvat eri formaateissa. Tätä varten esitän arvonannon ekologian käsitettä kartoittamaan sitä ihmisten ja koneiden sosioteknistä verkostoa, joka osallistuu arvonantoon algoritmiyhteiskunnan eri konteksteissa. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen keskittyy arvonannon formaatteihin vertailemalla ilmastoaiheisia argumentteja Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Instagramissa. Toisessa osassa tutkitaan arvonannon algoritmistymistä ja kerrostumista deittailusovellus Tinderissä. Yhdistämällä kriittisen algoritmitutkimuksen ja pragmaattisen arvonannon sosiologian suuntauksia tutkimus tuottaa uuden tavan käsitteellistää ja tutkia algoritmiyhteiskuntaa. Sen myötä ymmärrämme paremmin tapoja, joilla osallistutaan yhteiskunnassa ja toisaalta sitä vallitsevaa algoritmisen arvottamisen logiikkaa, jonka puitteissa navigoidaan ja rakennetaan suhdetta itseen, muihin ja ympäröivään maailmaan. Arvonannon formaatteja on tutkittava ymmärtääksemme miten ihmisten yhdessä toimimisen tapa ja sitä myötä esimerkiksi demokratiamme rakentuu ja muuttuu.

2023