Vaikka 2020-lukua on leimannut polarisaation pelko, yhteiskuntamme on osoittanut mm. pandemian torjunnassa ja Ukrainan sotaan reagoinnissa olevansa kriisejä kohdatessaan varsin sitkeä. Tarkoitamme sitkeydellä joustavaa vakautta, kykyä palautua vaikeuksista, mutta hakien kriisien jälkeen uuden tasapainon aiemman status quon sijaan. Sitkeän demokratian teoria, jota hankkeessa rakennamme sosiologisen demokratiatutkimuksen keinoin, asettaa kriittiseen valoon muodikkaan puheen yksilöiden ja organisaatioiden ”resilienssistä”. Sitkeä demokraattinen kulttuuri olisi toimintatapojen kokoelma, joka mahdollistaisi sen, että järjestelmä vastaa vaatimuksiin, uudistuu ja edistyy, samalla säilyttäen riittävän vakauden, turvallisuuden ja jatkuvuuden. Sitkeys ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan demokratiaan sisäänrakennettu ristiriita: yhteiskuntaa vaaditaan eri tahoilta jatkuvasti sekä muuttumaan että pysymään ennallaan. Side-hanke tutkii demokratian sitkeyttä kolmella tasolla: institutionaalinen valtiollinen politiikka, historiallinen paikallinen demokratia, ja arjen moraalinen vuorovaikutus. Tapaustutkimukset ovat keskustelu NATO-jäsenyydestä, rakennemuutos Varkaudessa, ja ”jengiytyminen” pääkaupunkiseudulla. Kukin kuvaa demokratian eri tasojen reagointia koettuihin ulkoisiin tai sisäisiin uhkiin, eli sitkeyden koettelua. Lopuksi osatutkimusten tulokset vedetään yhteen sitkeän demokratian teoriaa kehittävässä kirjassa.

2023