PYSTYKARS-koesarjan tarkoituksena on tutkia pystykarsinnan vaikutuksia puuston kasvuun ja elinvoimaisuuteen sekä tukeista saatavan sahatavaran laatuun ja arvoon. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää karsitun oksan paksuuden ja ominaisuuksien (elävä, kuollut), karsintamenetelmän ja karsintavuodenajan vaikutuksia kyljestymisajan pituuteen, virheettömän oksavyöhykkeen paksuuteen ja puuhun mahdollisesti syntyviin laho-, sinistymä- ja muihin vikoihin. Koesarjaan kuuluu mänty-, kuusi-, lehtikuusi- ja koivukokeita kivennäis- ja turvemailla. Koesarjaan kuluu kokeita, joissa on karsittuja ja karsimattomia koealoja tai paripuulinjoja, joiden avulla voidaan verrata karsituista ja karsimattomista rungoista saatavan sahatavaran eroja. Koesarjaan on perustettu kaikkiaan 40 koetta, joista 14 on lopetettu tai tuhoutunut. Yksi pystykarsintakokeista on osa taimiston harvennuskoetta ja toinen on osa istutusvälikoetta, jolloin on mahdollista selvittää kasvatustiheyden ja karsinnan yhteisvaikutuksia puuston laatuun ja kasvuun. Kokeet on perustettu subjektiivisesti valittuihin, tavanomaista tasaisempiin yhden puulajin metsiköihin. Kohteiden subjektiivisen valinnan vuoksi tulosten yleistämisessä pitää olla varovainen. Toisaalta kokeissa metsiköiden sisäinen kasvupaikka- ym. vaihtelu on pientä ja tutkittavat käsittelyt on arvottu ja toistettu, joten useiden samanlaisten kokeiden perusteella saadut tulokset käsittelyn vaikutuksista ovat yleistämiskelpoisia. ## Menetelmäkuvaus Kokeiden perustamisen periaatteet, tehdyt mittaukset ja kertyneen aineiston rakenne on kuvattu Olli Uusvaaran julkaisussa ’Pystykarsittujen viljelymänniköiden oksikkuus, oksien kyljestyminen ja rungon laatu’ MTT 584/ 1995.

2023