Tutkimuksen päätavoitteena on seurata eri puulajien muodostamien metsän- ja puurajojen mahdollista siirtymistä sekä puuston uudistumisessa ja kasvussa tapahtuvia muutoksia. Aineisto koostuu 16 metsänrajan seuranta-alojen mittauksista vuosina 1983 – 2015. Seuranta-alat sijaitsevat tuntureiden rinteillä eri puolilla Lappia. Seuranta-aloista 9 on puustoltaan mäntyvaltaisia (Pinus sylvestris), 5 kuusivaltaisia (Picea abies) ja 2 seuranta-aluetta sijaitsee tunturikoivuvyöhykkeellä (Betula sp.). ## Menetelmäkuvaus Populaatioekologisia muutoksia on seurattu neljällä korkeusgradientin suuntaisella vyöhykkeellä: metsävyöhykkeellä, metsänrajalla, puurajalla ja tunturipaljakalla. Kullakin vyöhykkeellä on kolme ympyräkoealaa, pinta-alaltaan 300 m2 (metsä ja metsänraja) tai 500 m2 (puuraja ja paljakka), jotka sijaitsevat 40 metrin välein toisistaan. Seurantatutkimus koostuu siten 172 ympyräkoealasta. Kultakin ympyräkoealalta yksittäisten puiden ja taimien sijainti on kartoitettu (etäisyys ja suunta keskipisteestä), niiden pituus ja läpimitta on mitattu, ja elinvoima arvioitu. Ensimmäisen mittauksen yhteydessä myös mahdolliset tuhot ja niiden aiheuttajat identifioitiin. Osalla seuranta-aloista suoritettiin myös kasvipeiteanalyysi. Kutakin koealaa koskevat yleistiedot, kuten maaperän rakenne, aluskasvillisuuden laatu, rinteen kaltevuus sekä yleiset puustotiedot on määritetty. Koealat perustettiin ja ensimmäinen inventointi suoritettiin vuosina 1983 ja 1984. Sen jälkeen koealainventoinnit on suoritettu vuosina 1994, 1999, 2004, 2009 ja 2015. Mittauksia on tarkoitus jatkaa noin viiden vuoden intervallilla.

2023