Silakan poikasten ja eläinplanktonin runsaus kesä-heinäkuussa 1979

Silakan poikasten ja eläinplanktonin runsaus kesä-heinäkuussa 1979 - 1992 eri rannikonosilla

Description

Tutkimusvene SILAKALLA pitkin rannikkoa muunnetulla Gulf V -poikaspyydyksellä kerättyjä havaintoja (runsaat 800) silakan poikasten ja eläinplanktonin runsaudesta pinta-alaa kohden. Vuotuisella näytteenottoretkellä kerättiin kesä-heinäkuussa havaintoja silakan poikasten ja eläinplanktonin runsaudesta täydentämään tärkeillä silakan rysäkalastusalueilla sijainneiden seitsemän vakioalueen viikoittaisia tietoja. Keräämällä havaintoja pitkin rannikkoa saatiin tietoja silakan mahdollisista lisääntymisalueista ja poikasille käytettävissä olevasta ravinnosta seitsemän vakioalueen ulkopuolella. ### Menetelmäkuvaus Vuosina 1979–1988 näytteitä kerättiin eri rannikonosilta, vuosina 1990–1991 Saaristomereltä ja 1992 Perämereltä. Näytteet kerättiin moottorivene Silakalla muunnetulla Gulf V -pyydyksellä, jonka poikashaavin silmäkoko oli 300 ja planktonhaavin 60 myytä. Pyydyksen vetoköyteen oli tehty merkit, jotka vastasivat pyydyksen uintisyvyyttä metrin välein. Veneen ajaessa neljän solmun nopeutta pyydys laskettiin veteen ja köyttä annettiin hitaasti siten, että 1 min 15 sek:n kuluttua pyydys oli yhden metrin syvyydessä. Vetoköyden antamista jatkettiin hitaasti siten, että 2 min 30 sek:n kuluttua pyydys oli kahden metrin syvyydessä. Vastaavalla tavalla pyydys laskettiin kolmen metrin syvyyteen jne. Pyydys viipyi jokaisessa metrin vesikerroksessa 1 min 15 sek. Näin jatkettiin, kunnes oli saavutettu haluttu maksimisyvyys, joka oli kahden metrin etäisyys pohjasta. Sitten pyydys nostettiin pintaan vastaavalla tavalla eli siten, että pyydys viipyi jokaisessa metrin vesikerroksessa 1 min 15 sek. Täten saatiin poikas- ja planktonnäyte koko vesipatsaasta, pohjainläheisintä kahta metriä lukuun ottamatta. Tulokset on esitetty poikasten lukumäärinä pinnan neliömetriä kohden ja planktonyksilöiden lukumäärinä pinnan neliösenttiä kohden. Sähköisten aineistojen muuttujat ovat seuraavat: PV = kuukauden päivä. KK = kuukausi. VUOSI = 1900-luvun kalenterivuoden kaksi viimeistä numeroa. PAIKKA = paikan numero. SYVYYS = pyydyksen suurin vetosyvyys. COPAD = aikuisten hankajalkaisten lukumäärä. COPJUV= nuorten hankajalkaisten lukumäärä. COPNAUP = hankajalkaisten nauplius-toukkien lukumäärä. CLAD = vesikirppujen lukumäärä. ROTAT = rataseläinten lukumäärä. BALANUS = merirokkojen lukumäärä. MUUPL = muun eläinplanktonin lukumäärä. SIL10 = alle 10 mm pitkien silakan poikasten lukumäärä. SIL1015 = 10–15 mm pitkien silakan poikasten lukumäärä. SIL15 = yli 15 mm pitkien silakan poikasten lukumäärä. TUULENK = tuulenkalojen poikasten lukumäärä. TOKKO = tokkojen poikasten lukumääärä. MUUTK = muiden kalojen poikasten lukumäärä. Aineistosta puuttuvat vuoden 1989 tiedot ja planktontiedot 1983. Planktontietoja ei ole julkaistu. Tietoja silakan poikasten runsaudesta on esitetty vuoden 1982 julkaisussa Finnish Fisheries Research 4 ja vuoden 1988 julkaisussa Finnish Fisheries Research 7. Aineisto on saatavilla Luonnonvarakeskukselta pyydettäessä.
Show more

Year of publication

2024

Authors

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Raimo Parmanne - Creator

Other information

Fields of science

Ecology, evolutionary biology

Language

Finnish

Open access

Open

License

Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)

Keywords

Merialueet, elinympäristö, lajien levinneisyys, silakka, hankajalkaiset, merirokko, poikaset, rataseläimet, vesikirput, biotooppi, eläinplankton

Subject headings

living environment, sea areas, Baltic herring, Cladocera, animal young, Copepoda, Rotifera, zooplankton
Silakan poikasten ja eläinplanktonin runsaus kesä-heinäkuussa 1979 - 1992 eri rannikonosilla - Research.fi