Väestön ikääntyessä huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten osuus kasvaa, mutta heidän elämäänsä koskevia sosiaali- tai ympäristögerontologisia tutkimuksia löytyy vain vähän. Riippuvuuden ja raihnaisuuden täyteistä myöhäistä vanhuutta onkin luonnehdittu hankalaksi ja puutteellisesti teoretisoiduksi tutkimuskohteeksi. Tämä tutkimus täydentää sosiaaligerontologista tutkimusta myöhäisen vanhuuden osalta kartoittamalla uudella tavalla sen ”sosiaalista” ja tämän sosiaalisen tapahtumapaikkoja. Tutkimuksen kohteena ovat hoivakodit vanhuuden elinympäristöinä ja sosiaalisen sijoina. Tehtävänä on tuottaa empiiriseen aineistoon perustuva käsitteistö/teoria kuvaamaan myöhäistä vanhuutta näissä institutionaalisissa asuinympäristöissä. Tutkimustehtävä edellyttää teoreettisilta lähtökohdiltaan avointa ja käsitteellistävää tutkimusotetta. Tähän sopii toimijaverkkoteorian (Actor-Network-Theory; ANT) yhdistäminen grounded theory -menetelmään (GT). ANT toimii metateoriana eli näkemyksenä sosiaalisesta lähtökohtaisesti moniaineksisena ilmiönä. ANT:ssa tarkastellaan tutkimuskohteita vakaina tai muuttuvina kokoonpanoina, jotka koostuvat muistakin asioista kuin ihmisistä, heidän toiminnastaan ja suhteistaan. GT-metodilla tuotetaan kohdeilmiöstä aineistolähtöinen abstraktin tason teoria, jonka käsitteet kertovat, mistä tutkimuskohteessa on kysymys. Aineisto hankitaan havainnoimalla hoivakotien sisätiloja ja ulkoympäristöä sekä asukkaiden yhteyksiä ympäristöönsä. Havaintomateriaalia täydennetään asukkaiden, omaisten, henkilökunnan sekä yleisemmin hoivakodeissa työskentelevien haastatteluilla. Lisäksi hyödynnetään aihepiiriä käsitteleviä dokumentteja ja kirjallisuutta. Tutkimus valmistuu neljässä vuodessa. Tuloksena syntynyttä teoriaa voi yhdessä kirjallisuuskatsauksensa kanssa käyttää työvälineenä ikääntyneiden ihmisten asumis- ja muiden palveluiden tarkasteluun ja kehittämiseen niin käytännön työssä kuin tieteellisessä tutkimuksessakin.

2021