Väitöskirjatutkimukseni päämäärä on tarjota tieteenfilosofinen näkemys työelämässä esiintyvän rekrytointisyrjinnän selittämisestä ja arvioida syrjinnän estämiseksi kehitettyjä ratkaisumalleja. Tutkin siis ensinnäkin sitä, miten rekrytointisyrjintä käsitteellistetään ja miten syrjintää selitetään eri tieteenaloilla. Tarkoituksenani on kriittisesti analysoida ja vertailla taloustieteen, sosiaalipsykologian ja organisaationtutkimuksen taustaolettamuksia siitä, millainen on toimija, joka syrjii rekrytointipäätöksissään. Missä määrin syrjivä toimija on rationaalinen ja miten rationaalisuus määrittyy eri tieteenaloilla? Onko syrjintä paitsi moraalisesti paheksuttavaa myös merkki irrationaalisuudesta? Jos syrjintä on osoitus inhimillisestä irrationaalisuudesta, niin ovatko rationaaliseksi mielletyt tekoälysovellukset hyviä ratkaisuja työelämän päätöksenteossa havaittuun syrjintään? Tutkimukseni lopputulos tulee olemaan vertaisarvioiduista artikkeleista koostuva englanninkielinen väitöskirja, joka haastaa myös julkisessa keskustelussa ja liike-elämäkirjallisuudessa esiintyvät liialliset yksinkertaistukset siitä, mistä työelämäsyrjinnässä on kyse ja miten se tulisi ratkaista. Tutkimusmenetelminä käytän sosiaalisesta epistemologiassa kehitettyjä tieteellisten julkaisujen analysoimisen menetelmiä ja viitekehyksiä, joiden avulla voidaan tieteenfilosofisesti eritellä arvojen vaikutusta tieteellisen tiedon muotoutumiseen. Tieteenalaesimerkkejä koskevien tapaustutkimusten kautta tarkastelen, miten tieteenalojen taustaolettamukset inhimillisen ja tekoälyn toteuttaman päätöksenteon luonteesta, rationaalisuudesta ja syrjinnän moraalisesta paheksuttavuudesta vaikuttavat näiden tieteenalojen tutkimustulosten tulkintaan ja siihen, millaisia ratkaisuja syrjintään eri tieteenalojen kautta voidaan hahmottaa.

2022