Poliisitoimintaa käsittelvät televisiosarjat luovat kuvaa, että poliiseilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja hyvä supliikki. Harvoin kiinnitetään huomiota siihen, kuinka paljon poliisilaki (872/2011) säätää puheeseen heijastuvia elementtejä: poliisin on toimittava ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin, ja poliisin työssä yhdistyvät muun muassa asiallisuus, sovinnollisuus sekä tehokkuus. Huomionarvoista on, että poliisin AMK-tutkintoon ei sisälly varsinaista opetusta vuorovaikutuskäytänteistä, vaan taidot nojaavat yksittäisen poliisin hiljaiseen tietoon. Hankkeessa tutkitaan toimintaehdotuksien kielellistä muotoa suomalaisten poliisien järjestyksenpitopuheessa. Kielitieteellisen väitöstutkimuksen ongelma kumpuaa poliisilaista ja oikeushistoriallisesta havainnosta: neuvon, kehotuksen ja käskyn ensisijaisuudesta on säädetty lakia edeltävässä komiteamietinnössä vuonna 1958, mutta näiden puhetoimintojen toteutumista ei ole tutkittu kielitieteellisillä menetelmillä. Tutkimus tuo esiin vuorovaikutuskäytänteitä, joilla yhteiskuntamme järjestystä ja turvallisuutta ylläpidetään. Tuloksia tavoitellaan videoaineistojen vuorovaikutuslingvistisellä analyysilla sekä poliisien jälkikäteishaastatteluilla. Tulokset osoittavat, mikä on aineistosta empiirisesti havaittavan toimintaehdotuksen ja poliisin oman tulkinnan välinen suhde. Väitöstutkimus – esittää neuvon, kehotuksen ja käskyn muoto- ja lauseopilliset erot sekä vuorovaikutukselliset erityispiirteet 2020-luvun järjestyksenpitopuheessa – osoittaa, mitä tapahtuu poliisin ja kansalaisen välisessä vuorovaikutustilanteessa ennen ja jälkeen toimintaehdotuksen lausumisen – kehittää vuorovaikutustutkimusta, jossa osallistujille annetaan mahdollisuus kommentoida omaa toimintaa jälkikäteishaastattelussa – tuoda poliisitoimintaan ja -koulutukseen uutta tietoa, jonka avulla voidaan kehittää vuorovaikutuskäytänteitä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitotehtävissä.

2023