Erilaiset inkontinenssisuojat, kuten aikuisvaipat ja tippasuojat, ovat merkittävä ympäristöongelma. Suomessa ne muodostavat noin 5 % yhdyskuntajätteestä, ja hyvin merkittävän osan kierrätyskelvottomasta poltettavasta jätteestä. Vaikka tällaiset tuotteet ovat monelle välttämättömiä, niiden tarpeeseen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisemällä ja hoitamalla inkontinenssia, eli virtsan ja ulosteen karkailua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyssiirtymää edistäisi merkittävästi raskauden ja synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin hoitopolun kehittäminen. Tämä on väitöskirjani tavoite. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan synnyttäneillä naisilla esiintyy virtsainkontinenssia keskimäärin 33 %:lla kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä ja kymmenesosalle jää ulosteinkontinenssia. Inkontinenssi vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun ja mielenterveyteen sekä lisää yhteiskunnan kustannuksia ja ympäristökuormaa. Kun vaiva alkaa nuorella iällä, kokonaisvaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Tämä on vahvasti sukupuolittunut terveyskysymys. Yhteiskunnassa oletusarvona on, että naiset synnyttävät uusia kansalaisia, mutta synnytyselinten hyvinvoinnin edistämistä ei nähdä tarpeellisena eikä sille uhrata ajatuksia saatikka konkreettisia tekoja. Raskauden ja synnytyksen aiheuttamaa inkontinenssia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa, ja neuvola on merkittävä hoitopolun nivelkohta. Tällä hetkellä hoitopolku ei toimi. Väitöskirjassani tutkin raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten inkontinenssin ennaltaehkäisyn ja hoidon esteitä neuvolatyössä, ja sitä, miten hoidon esteitä voidaan poistaa. Tutkimukseni edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuomalla ratkaisuja nuorena alkavan inkontinenssin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon neuvolatyössä. Monitieteisen väitöskirjan aineistot koostuvat mm. sähköisestä kyselystä sekä utopiatyöpaja- ja asiantuntijahaastatteluaineistoista, joista osa on kerätty Koneen Säätiön rahoittamassa Vaippahankkeessa.

2024