Oikeudenmukaisten planetaaristen rajojen huomioiminen taloushallinnossa tulisi olla kestävyystransformaation keskiössä. Tämä vaatii kuitenkin talouden ajatusmallien, toimintatapojen ja rakenteiden muuttamista, mikä edellyttää uudenlaista talousosaamista. Väitöstutkimuksessani vastaan tähän tarpeeseen vahvistamalla kasvunjälkeisen kestävän hyvinvoinnin tutkimusta osana talouden mittaamista ja tarkastelua. Teoreettisesti yhdistän ekologisen taloustieteen tutkimusta kestävästä hyvinvoinnista talouden tarkastelussa sekä kriittisen poliittisen talouden tutkimusta ekososiaalisen kestävyystransformaation hallinnon ja koordinoinnin näkökulmista. Tämä on kriittistä, jotta taloushallinto voi ohjata yhteiskuntaa kohti kestävyystransformaatiota eikä jarruta sitä, kuten nykyiset talousmallit tekevät. Kestävyystransformaatioon ohjaavien talousmallien keskiössä ovat hyvinvointi, osallisuus ja kestävyys. Väitöstutkimuksessani jatkokehitän SISU STN-hankkeessa sovellettavaa FINGREEN-mallia. Tutkin, miten ekosysteemipalvelut ja luonto ovat suhteessa muihin hyvinvointi-indikaattoreihin mallissa. Toiseksi tutkin FINGREEN-mallin käytännön soveltuvuutta talouden hallinnollisten periaatteiden ja käytäntöjen näkökulmasta. Tutkin, millaisia realiteetteja ja konflikteja malli kohtaa päätöksenteon käytännöissä, jotka joko mahdollistavat tai estävät FINGREEN-mallin käyttöönoton mahdollisuuksia. Kolmanneksi tutkin Suomessa jo esiintyviä kohtuusratkaisuja, joilla on potentiaalia nopeuttaa kestävyystransformaatiota. Väitöstutkimukseni tuloksilla vaikutan tulevan ekologisen makrotalousmallin rakentumiselle Suomessa ja sen täytäntöönpanoon. Tutkimukseni avaa mahdollisuuksia kestävän hyvinvoinnin parempaan huomioimiseen taloushallinnossa sekä kohtuusratkaisujen vahvistamiseen Suomessa niin alueellisella kuin kansallisellakin tasolla.

2025