TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia innovatiivisia keinoja pankkisektorin liiallisen riskinoton rajoittamiseen. Tunnistin aiemman väitöskirjatyöni pohjalta kaksi menetelmää, joiden avulla lainsäätäjä voisi kyetä vaikuttamaan pankkien riskinottoa koskeviin kannustimiin. Näitä menetelmiä pyrin käsillä olevassa tutkimuksessa konkretisoimaan toteuttamiskelpoisiksi lainsäädännön muutosehdotuksiksi. Tutkimus on kaksiosainen. Ensinnäkin, tutkimuksessa selvitetään mitä keinoja lainsäätäjällä on vaikuttaa pankkien sisällä vallitsevaan riskinottoa koskevaan yrityskulttuuriin. Lukuisat finanssialan valvojat ovat käsitelleet aihetta julkaisuissaan ja hyvää hallintoa koskevissa finanssialan ohjeistuksissa on määritelty riskikulttuurin kehittäminen hallituksen vastuualueeksi. Varsinainen aihetta koskeva akateeminen tutkimus on kuitenkin hyvin rajallista. Toiseksi, tutkimuksessa selvitetään voitaisiinko yritysjohtoa palkita velkakirjojen muodossa ja miten tämä muutos palkitsemisjärjestelmän rakenteessa vaikuttaisi johdon riskinottohalukkuuteen. Johdon palkitsemista on tutkittu hyvin laajasti, mutta tämä tutkimus on keskittynyt lähes yksinomaan osakeperusteisten palkitsemiskäytänteiden vaikutusten arviointiin. Velkakirjapohjaista palkitsemista koskeva tutkimus on lähes olematonta. TUTKIMUSKYSYMYKSET Edellä mainitut tutkimuksen kaksi osa-aluetta olen kiteyttänyt seuraaviksi tutkimuskysymyksiksi: a) Voidaanko lainsäädäntöä käyttää työkaluna pankin sisäisen riskikulttuurin muovaamiseen? b) Voidaanko velkakirjapohjaisen palkitsemisjärjestelmän avulla madaltaa pankin riskinottohalukkuutta? TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusote on poikkitieteellinen ja se yhdistelee taloustieteellisiä sekä oikeustieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Metodologisesti tutkimus painottaa oikeusdogmaattista ja sääntelyteoreettista lähestymistapaa tuettuna taloustieteellisellä analyysillä. Oikeusdogmaattinen metodi nähdään tarkoituksenmukaisena palkitsemista ja riskinottoa käsittelevän sääntelykehikon systematisoinnissa ja tulkinnassa. Taloustieteellistä analyysiä puolestaan hyödynnetään erilaisten palkitsemisrakenteiden ja yrityskultuuriin vaikuttavien interventioiden luomien kannustinvaikutusten arvioinnissa. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan pääsääntöisesti EU-oikeuden näkökulmasta. TULOSTEN MERKITTÄVYYS Tutkimus on pankkisektorin yhteiskunnalle luomien riskien sekä viimeaikaisen rahoitussektorin turbulenssin vuoksi erittäin ajankohtainen. Korkotason nousu on nostanut esille lukuisia rahoitusmarkkinoiden liialliseen riskinottoon liittyviä ongelmia. Yksi esimerkki tästä on pankkien harjoittama liiallinen luotonanto kiinteistösektorille, jonka monet pankkisektorin valvojat (mm. Euroopan keskuspankki) ovat nostaneet esille julkilausumissaan. Myös Sveitsissä vuonna 2023 toteutettu Credit Suisse -pankin pelastusoperaatio sekä samana vuonna Yhdysvalloissa tapahtunut Silicon Valley Bankin konkurssi osoittavat, että laajempi pankkikriisi on edelleen todellinen uhka rahoitusmarkkinoille ja liiallisen riskinoton hallintaa koskevaa uutta tutkimusta tarvitaan kipeästi. Koska perinteiset pankkisektorin riskien hallintaan tarkoitetut työkalut ovat osoittautuneet riittämättömiksi, on uusille ja radikaaleillekin ehdotuksille selkeä tarve. Aiheen ajankohtaisuutta korostaa lisäksi Suomen ja monien muiden EU maiden koronakriisin jälkeinen velkaantuneisuuden voimakas kasvu sekä samanaikainen talouskasvun tyrehtyminen. Laajamittaisen pankkikriisin yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset saattavat olla erittäin merkittäviä, eikä monellakaan EU:n jäsenvaltiolla ole tällä hetkellä kykyä selvitä tällaisista lisäkustannuksista ilman merkittävää julkisten palveluiden karsimista. Pankkikriisien estämiseen ja hallintaan tarkoitetut työkalut ovat täten tarpeellisia ja niiden merkitys vakaalle talousjärjestelmälle on äärimmäisen keskeinen. Tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan kahden artikkelin muodossa kansainvälisesti arvostetuissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä.

2026

2027