2000

2004

Hankkeessa tutkitaan metsien tuottamien julkishyödykkeiden tarjontaa (esim. luonnon monimuotoisuus, maisema, virkistysmahdollisuudet) ja niiden tuotantoa sääteleviä ohjauskeinoja. Tutkimuksen tavoitteena on selventää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän metsätalouden tavoitteiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteensopivuutta. Taustaa Metsillä on yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys kasvi- ja eläinkunnan monimuotoisuuden säilyttäjänä, ilmaston ja hiilitaseen säätelijänä, ja maisema-arvoina. Nämä hyödyt kohdentuvat koko väestölle, jopa kansainväliselle yhteisölle. Maanomistaja ei voi sulkea pois ketään nauttimasta niistä tai asettaa käytölle maksua, joten ne ovat ns. julkishyödykkeitä. Suomessa metsien tarjoamia julkishyödykkeitä ovat myös virkistyspalvelut, marjat ja sienet. Vaikka metsänomistajakin arvostaisi näitä metsämaansa tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita, on niiden yhteiskunnallinen merkitys todennäköisesti kuitenkin suurempi. Julkishyödykkeiden tarjonnan hallinnollinen ohjaaminen on välttämätöntä, mutta määräysten lisäksi voidaan käyttää taloudellisia ohjauskeinoja kustannustehokkuuden ja kustannusten jakautumisen säätelyn parantamiseksi. Julkishyödykkeiden ohjauskeinot voidaan siksi jakaa karkeasti esimerkiksi seuraaviin luokkiin: maksut ja ympäristöverot säädökset ja käyttörajoitukset markkinoiden luominen ja hyvä omistusoikeuksien määritys ympäristörahastot ja julkinen rahoitus informaation tarjoaminen ja kapasiteetin luominen sidosryhmien osallistaminen ja instituutioiden luominen Osahankkeet Osahanke 1 Metsien julkishyödykkeet ja ohjauskeinot Euroopan eri maissa Katsausosa, kesto 2000 - 2002. Maanomistusoikeuden määrittelyistä ja omistajaryhmien suhteista riippuen metsän tuottamien julkishyödykkeiden kirjo ja määrä vaihtelee eri Euroopan maissa. Käytetyissä ohjauskeinoissa on myös näinollen eroja.Osahankkeen 1 tavoitteena on kartoittaa julkishyödykkeet yksityis- ja julkisessa maanomistuksessa ja niiden tarjontaa säätelevät ohjauskeinot EU:n eri maissatunnistaa julkishyödykkeet yksityis- ja julkisessa omistuksessa olevilla mailla ja selvittää käytetyt ohjauskeinot olemassaoleviin tietoihin perustuen. Osahanke 2 Moniarvoinen metsäekosysteemin hoito ja taloudelliset ohjauskeinot Teoreettinen tutkimus, jonka vetäjä on Arto Naskali ja kesto 2000-2003 Ekologiseen taloustieteeseen liittyvän tutkimuksen tavoitteena on kehittää uudenlaista ympäristötaloustieteen ja ympäristöetiikan suhteeseen liittyvää lähestymistapaa metsäluonnon kestävän käytön ongelmaan tutkia eri politiikkainstrumenttien käyttökelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä julkishyödykkeiden tarjonnassa yksityismailla vertailla kustannus-hyötyanalyysiin ja turvaministandardeihin perustuvia päätössääntöjä toisiinsa (biofyysinen ja eettinen tausta) kehittää ekosysteemin hoitoon kannustavia taloudellisia välineitä, tutkimalla niiden yhdistelmien valinnan teoreettisia ja filosofisia normatiivisia perusteita. selvittää ekosysteemin omistamiseen liittyviä ongelmia erityisesti omistusoikeuskäsitteen taloustieteellisen tulkinnan selventäminen. tarkastella Suomen metsä- ja luonnonsuojelulainsäädäntöä ja sen tarjoamien mahdollisuuksien riittävyyttä luodussa teoreettisessa puitteistossa sekä selvitetään sen puutteita ja kehitetään uusia kannustininstrumentteja tai uudenlaisia instrumenttien yhdistelmiä. Osahanke 3. Kestävän metsätalouden ohjauskeinot ja niiden hyväksyttävyys Empiirinen tutkimus, kesto 2001 - 2003.Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden edellytyksenä on käytettyjen ohjauskeinojen tehokkuus ja hyväksyttävyys niin kansalaisten kuin metsänomistajienkin taholla. Empiirinen tutkimus jakautuu kahteen osaan, väestötasoiseen, kansalaisille suunnattuun kyselytutkimukseen julkishyödykkeiden, erityisesti luonnon monimuotoisuuden, tuotannon arvosta ja sitä ohjaavista keinoista, sekä metsänomistajille tehtyyn kyselytutkimukseen heidän asenteistaan, arvoistaan ja suhtautumisestaan ohjauskeinoihin.Tutkimuksen tieteellisenä tavoitteena on kehittää käytettävää kyselytutkimusmenetelmää ja tarkastella taloustieteen kuluttajan valinta -teoriaa ympäristöhyödykkeiden kysynnässä. Erityisesti tarkastellaan kysymysten kompleksisuuden vaikutusta vastauksiin ja eri aineistonkeruumenetelmillä saatujen vastausten laatua sekä alueellisuuden vaikutusta valintoihin.