2010

2012

Ravinteiden ja alkuaineiden vapautuminen metsämaan mineraalien rapautumisprosesseissa on keskeisessä asemassa metsäekosysteemin aine- ja ravinnekierrossa. Sen lisäksi että rapautuminen tuottaa ravinteita kasvillisuuden käyttöön, mineraalien rapautuminen on neutralointiprosessi sekä maaperän puskurikykyä ylläpitävä prosessi eri tekijöistä johtuvia metsämaan kemiallisen tasapainon muutoksia vastaan (metsien käsittely, humusyhdisteet, maannoskehitys, laskeuma). Alkuaineiden rapautumisvirrat ovat keskeisiä esim. kokopuun korjuuseen liittyvissä metsäekosysteemin ainetaselaskelmissa sekä tutkittaessa maaperäprosesseja liittyen maan muokkaukseen tai laskeumaan. Eloperäisen aineen hajoamisessa syntyvät orgaaniset hapot ovat ehkä tärkeimpiä rapautumista ohjaavia tekijöitä metsämaissa.Metsämaiden kivennäismaan rapautumisen tiedetään olevan metsämaiden ainekiertojen ydinprosesseja, mutta yksityiskohtaista, tietylle alueelle kohdistuvaa määrällistä tietoa rapautumiseen liittyvistä ainevirroista on olemassa varsin rajallisesti. Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia Suomessa tyypillisen podsolimaannoksen rapautumiseen vaikuttavia tekijöitä yleisesti sekä yksityiskohtaisesti määritettyinä tietyille, erilaisin maankäsittelymenetelmin käsitellyille alueille, joille metsämaatieteen hankeryhmän muut hankkeet ovat tuottaneet puusto- ja maaperätietoja. Rapautumisvirtoja ja -prosesseja tutkitaan suhteessa maannoskehitykseen (aika, ilmasto, maannostyyppi), muihin metsäekosysteemin ainevirtoihin ja metsänkäsittelyyn (rapautuminen muokatuilla alueilla, hakkuutähteiden korjuu). Laboratoriossa tehtävillä kokeilla pyritään erottelemaan mm. lämpötilamuutosten sekä erilaisten orgaanisten yhdisteiden merkitystä aineiden vapautumiselle kivennäismaasta erilaisissa hakkuutähteiden korjuun tilanteissa.