Pohjoiskalotin satelliittimenetelmien validointiverkosto: luonnonvarojen seuranta muuttuvassa ilmastossa
Starting year
2005
End year
2007
Objectives of the project
Satelliittien merkitys ilmakehän ja ympäristön tarkkailussa kasvaa nopeasti. Uusien menetelmien kehittäminen ympäristön tilan seurantaan tarjoaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon tärkeän ohjausvälineen ja ennakkovaroitusjärjestelmän. Nordkalotten Satellite Evaluation co-operation Network (NorSEN) – projektissa kehitetään satelliittivalidointimenetelmiä, joita voidaan käyttää ilmastonmuutoksen havainnointiin ja vaikutusten ennustamiseen Pohjoiskalotin alueella. Projektia vetää Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Sodankylässä.Hankkeessa on mukana 16 organisaatiota Suomesta, Ruotsista ja Norjasta;Metlasta siihen osallistuvat Muhoksen, Suonenjoen ja Kolarin toimintayksiköt.Muhoksen toimintayksikön vetämässä hankeosiossa kootaan validointiin tarvittava suomalainen fenologinen seurantatieto. Muutokset fenologisissa ilmiöissä eli lajien elinkiertoon liittyvässä rytmiikassa ovat ensimmäisiä merkkejä muuttuvasta ilmastosta. Lähtötilanteessa kartoitetaan olemassaolevat satelliittien aikasarjat sekä fenologinen seurantatieto. Seuranta-aineiston avulla tarkastellaan Suomessa mitattuja fenologisia muutoksia vuoden 1997 jälkeen, ja algoritmien testaamisen pohjalta etsitään ne arviointimenetelmät, jotka parhaiten soveltuvat arktisen ympäristön fenologiseen ja ekologiseen tutkimukseen. Hankkeen www-sivut: http://norsen.fmi.fi/Rahoittajat: Interreg IIIA Nordkalotten, Lapin lääninhallitus.
Participants
Responsible organization
Original organization
Finnish Forest Research Institute
Persons
Tolvanen, Anne
Results
Results and impact
Vuoden 1997 jälkeen Suomen Lapin alueella on tapahtunut selkeä aikaistuminen kasvien kasvuunlähdössä. Lajista riippuen silmujen puhkeaminen on aikaistunut keskimäärin 0.8-2 päivää vuosittain, mikä johtaa kokonaisuudessaan 1-2 viikon muutokseen. Kevään aikaistuminen on selkeästi yhteydessä huhti- ja toukokuun kohonneisiin lämpötiloihin, alentuneeseen lumipeitteeseen sekä aikaistuneeseen lumensulamisen ajankohtaan. Syksyn fenologisisten vaiheiden ajoittumisessa ei esiintynyt vastaavanlaisia muutoksia. Fenologista aineistoa kerättiin kolmeltatoista tutkimuspaikalta Lapin alueelta. Tutkimukseen koottiin tieto viidestä lehtipuusta (hies- ja rauduskoivu, pihlaja, haapa, tuomi) ja kahdesta varpukasvista (mustikka, puolukka).