Ajantasainen metsävaratieto neuvonnan ja operatiivisen suunnittelun välineeksi

Starting year

2005

End year

2008

Objectives of the project

Yksityismetsätalouden metsänhoitotöiden työrästit, viivästyminen töiden suorituksessa, käyttämättä jääneet harvennushakkuumahdollisuudet ja työn vaihteleva laatu ilmentävät operatiivisen suunnittelun ja metsänomistajien aktivoinnin tarvetta. Metsävaratieto ja tilakohtaiset metsäsuunnitelmat on pystyttävä tuottamaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Lisäksi tuotetun tiedon vaikuttavuus on varmistettava. Tämän hankkeen tarkoitus on kehittää menetelmä, jolla yksityismetsien metsävaratieto voidaan pitää jatkuvasti ajan tasalla. Hankkeen tavoitteet ovat seuraavat: Metsävaratiedon jatkuvan päivityksen tiedonkeruumenetelmien kehittäminen.Päivitetyn tietokannan perustaminen ja ylläpitäminen.Metsäsuunnitelman metsänhoitotöiden operatiivisen suunnittelu- ja ohjausosion kehittäminen. Ajantasaisen metsävaratietojärjestelmä vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikuttavuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat: Vähentääkö järjestelmä metsänhoitotyörästejä?Parantaako se töiden oikea-aikaista suoritusta?Parantaako järjestelmä metsänhoitotöiden laatua?Hanke toteutetaan yhteistyönä Metsäkeskus Pohjois-Savon kanssa. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Savon TE-keskus. Metsänhoitoyhdistykset toimivat yhteistyökumppaneina päivitystiedon tuottajina ja neuvontapalvelujen tarjoajina.

Participants

Responsible organization

Original organization

Finnish Forest Research Institute

Persons

Rantala, Juho

Related organizations

Finnish Meteorological Institute

Results

Results and impact

Varhaisperkauksen, taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästit vähenivät merkittävästi toteutetun metsäsuunnitelmatietojen ajantasaistuksen myötä. Metsäsuunnitelmien toimenpide-ehdotusten kohdistaminen vuoden tarkkuudelle tuottaa käyttökelpoista tietoa etenkin palvelutuottajille. Tulosten perusteella näyttää, että perinteisten metsäsuunnitelmien yhteenvetona saatavat 5-vuotiskausien työmäärät johtavat joko töiden virheelliseen ajoitukseen tai turhiin tiedustelukäynteihin kuvioilla, joilla toimenpide-ehdotus ei ole ajankohtainen. Kasvumalleihin perustuvan metsäsuunnitelmatietojen ajantasaistuksen luotettavuutta koskevat tulokset puolestaan osoittavat, että tarkoista lähtötiedoista toteutettu ajantasaistaminen tarjoaa tarkempaa tietoa puuston tilasta kuin nykymuotoinen maastossa tehtävä kuvioittainen arviointi. Vaikka otetaan huomioon, että projektin aikana syntyi uusia rästikohteita, väheni rästikohteiden pinta-ala taimikonhoidossa 63 prosenttia ja ensiharvennuksissakin 21 prosenttia. Metsäsuunnittelua varten tehdyn kuvioittaisen arvioinnin systemaattiset ja satunnaiset virheet olivat selvästi suurin epävarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa ja niistä johdetuissa toimenpide-ehdotuksissa. Esimerkiksi ensiharvennusmänniköissä yli 40 prosenttia kuvioista oli arvioitu pohjapinta-alaltaan todellista suuremmiksi. Myös runkoluvut olivat yliarvioita, joskaan niitä ei ollut arvioitu läheskään kaikilta kuvioilta. Kasvumallien osalta suurimmat ennustevirheet olivat huomattavat aliarviot kuusikoiden pohjapinta-alassa ja männiköiden keskipituudessa. Tarkoista lähtötiedoista kasvun ennustemallien perusteella ajoitetut harvennushakkuupäätökset osuivat lähes poikkeuksetta metsänhoidollisesti oikeaan hetkeen.