2000

Lehtinen, Jari

Tutkimuksen tavoitteena oli korkean asuinrakennuskohteen turvallisuuden varmistaminen ja työolosuhteiden parantaminen. Tutkimushankkeen keskeinen lähtökohta oli asuinrakennuskohteen turvallisuusasioiden tarkastelu tavanomaista vaativammassa kohteessa, jossa uusien toimintatapojen kokeilu ja kehittäminen voitiin liittää luontevasti hankkeen toteutusvaiheeseen. Tutkimuksen painopisteitä olivat korkean asuinrakennushankkeen turvallisuusasiakirjan kehittäminen, tuotantoteknisten ratkaisuiden turvallisuusnäkökohtien tarkastelu ja aliurakoinnin turvallisuussuunnittelun toimintamallin kehittäminen. Turvallisuuden ja työolosuhteiden tarkastelun rinnalla korkeassa kohteessa korostui työmaan sisäisen logistiikan suunnittelun tärkeys. Tutkimuksen yhteenvetojulkaisuun koottiin tutkimuksen case-kohteena olleen Espoon Kivenlahden Meritornin työmaalla sovelletut menettelyt ja tuotantotekniset ratkaisut. Vaikka julkaisu painottuukin erityisesti Meritornin kohteessa saatuihin kokemuksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin, on julkaisun tarkastelunäkökulmaa pyritty jonkin verran yleistämään, ja siten julkaisua voidaan hyödyntää myös tavanomaisessa asuinrakennustuotannossa. Hankkeessa laadittua turvallisuusasiakirjaa kehitettiin aiempien mallien pohjalta ja se parannettiin lopulliseen muotoonsa Meritornin kokemusten myötä. Turvallisuusasiakirjassa esitetään kohdekohtaisten turvallisuustietojen ohessa myös rakennuttajan tahto hankkeen turvalliseen toteutukseen. Rakennuttajalla oli mahdollisuus vaikuttaa toteutuksen turvallisuuteen suunnittelun ohjauksen ja suunnittelijoiden turvallisuustehtävien määrittelyn kautta. Suunnittelijoiden turvallisuustehtävien määrittelyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vastuu työmaan käytännön turvallisuusjohtamisesta oli päätoteuttajalla. Päätoteuttajan turvallisuusjohtamisen avuksi kehitettiin uusia toimintatapoja, ja etenkin turvallisuusteeman alle sovitetut yhteispalaverit osoittautuivat toimivaksi käytännöksi ja tärkeäksi keinoksi sitouttaa hankkeen eri osapuolet turvallisuuden parantamiseen. Yhteisessä riskienarviointipalaverissa määriteltiin kohteeseen liittyvät riskit ja keinot niiden ratkaisemiseksi. Ullakkorakenteiden toteutuksen yhteispalaverissa ratkaistiin useita käytännön tason töiden yhteensovitus- ja ajoitusongelmia turvallisuusasioiden lisäksi. Aliurakoitsijoiden omatoiminen turvallisuussuunnittelu oli eräs keskeisimmistä kehityskohteista. Osoittautui, että päätoteuttajan on pohjustettava asia hyvin ja edellytettävä joko turvallisuussuunnitelman laatimista tai vähintäänkin turvallisuusasioiden miettimistä ennen yhteistä aloituspalaveria. Turvallisuuteen liittyvistä asioista tehtiin oma pöytäkirja tai ne kirjattiin aloituspalaverin pöytäkirjaan. Tutkimuksen keskeinen tulos on korkean kohteen toteutusvaiheen ratkaisujen ja hankkeessa saatujen kokemusten kuvaaminen turvallisuusnäkökulmasta. Julkaisua havainnollistetaan runsaalla kuvituksella. Turvallisen toteutuksen johtopäätökset kiteytetään seitsemäksi pääkohdaksi julkaisun yhteenvetolukuun.