undefined

Rakennusala valmistautuu kierrätykseen: Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus

Year of publication

1995

Authors

Perälä, Anna-Leena; Sola, Kristiina; Mali, Jyrki; Merra, Arja; Tanskanen, Kalle

Abstract

Rakennusala on merkittävä kansantalouden jätteiden tuottaja ja hyödyntäjä. Rakennusalalla syntyy jätettä vuosittain 7:sta 10 miljoonaan tonniin, josta valtaosa on maamassoja. Varsinaisilla työmailla rakennusjätettä syntyy noin 1,5 milj. tonnia. Rakennustuoteteollisuudessa jätteitä syntyy yhtä paljon kuin työmailla. Tutkimuksessa on selvitetty rakennusjätteiden määriä ja hyötykäyttöasteita rakennustyömailla sekä eräiden betoni- ja puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Lisäksi on tehty toimenpide-ehdotuksia jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi, selvitetty jätelainsäädännön vaikutuksia rakennusalalle sekä kartoitettu kansainvälistä tilannetta. Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö, metalliteollisuus, muut rakennustuotteet sekä maamassat on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, mutta niiden merkitystä kansantaloudelle on käsitelty. Kunnat ovat uudistamassa rakennusjätteiden lajitteluvelvoitteita, ja lähivuosina näillä velvoitteilla vaikutetaan rakennusjätteen määrän vähentämiseen ja kierrätysasteen nostamiseen. Rakennustyömailla arvioidaan nykyään hyödynnettävän 15 - 30 % syntyvästä rakennusjätemäärästä (ilman maamassoja). Rakennustyömaa voi vaikuttaa jätteiden syntymiseen tehokkaalla materiaalin hallinnalla, etsimällä oikeita jätteenkäsittelymenetelmiä, hakemalla jätteelle uusia hyötykäyttökohteita sekä parantamalla työmaan tuottavuutta. Työmaiden työntekijöitä on koulutettava ja opastettava entistä enemmän, ja aktiivisia kokeiluja työmaan materiaalihallinnon edistämiseksi on tehtävä lähivuosina, jotta rakennusjätteen hyötykäyttöaste saataisiin nousemaan nykyisestä vajaasta 30 %:sta. Puutuoteteollisuudessa syntyy runsaasti hukkia ja sivutuotteita, mutta teollisuus pystyy hyödyntämään raaka-ainejätteensä lähes kokonaan. Raaka-aineista jalostuu noin puolet lopputuotteeksi. Kuorta ja purua sekä erilaisia jätepuupaloja poltetaan lämpöenergiaksi. Puru ja hake toimitetaan lastulevyn tai sellun raaka-aineeksi, ja vaneriviilujen jätepalat käytetään lastulevyjen valmistuksessa. Yrityskyselyn mukaan ongelmakohtina olivat tehtaissa sekalaisen jätteen suuri määrä, polttokelvoton jätekuori, jätteiden lajittelu, ongelmajätteiden käsittely, polttokelpoisen jätteen liiallinen syntyminen sekä puunsuojaus. Kyselyssä tarkasteltavia tuotteita olivat sahatavara, puulevyt, ikkunat, ovet, kattoristikot ja puutalot. Betoniteollisuuden kysely osoitti, että tuotantolaitoksissa syntyvästä jätteestä vajaa kolmannes hyödynnettiin ja valtaosa sijoitettiin yleisille kaatopaikoille tuotantolaitoksen läheisyyteen. Betonielementtien ja betonituotteiden valmistuksessa syntyi jätteitä noin 2,4 % elementtien ja tuotteiden kokonaispainosta. Valmisbetonin osalta jätteitä kertyi 1,5 % toimitetun betonin kokonaispainosta. Koko betoniteollisuuden jätteistä puolet oli betonimassaa ja vajaa puolet ns. raakkituotteita. Rakennusjätteiden hallintaan ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota eri maissa. Tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvät jätemäärät ja muut ympäristövaikutukset. Rakennusten purkaminen käytön jälkeen merkitsee jatkossa yhä kasvavia purkujätemääriä rakennuskannan vanhetessa. Tuotteiden valmistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten ja muiden materiaaliketjuun liittyvien yritysten on tärkeätä etsiä uusia ratkaisuja jätteiden vähentämiseksi, jotta rakentaminen pohjautuisi kestävään kehitykseen. Kansainvälinen tarkastelu osoitti, että jätteen hyödyntämisen edistämiseksi on järjestetty useissa maissa pilottikohteita tai tuotantoketjun kattavia kehitysprojekteja. Kokemusten vaihto kansainvälisissä hankkeissa edistää uusien tuotantotekniikkojen ja menetelmien omaksumista myös suomalaisissa kohteissa.
Show more

Organizations and authors

Publication type

Publication format

Monograph

Audience

Professional

MINEDU's publication type classification code

D4 Published development or research report or study

Publication channel information

Journal/Series

VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

Publisher

VTT Technical Research Centre of Finland

Issue

1650

Open access

Open access in the publisher’s service

No

License of the publisher’s version

Other license

Self-archived

No

Other information

Keywords

[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]

Language

Finnish

International co-publication

No

Co-publication with a company

No

The publication is included in the Ministry of Education and Culture’s Publication data collection

No