1993

Luoma, Marianna; Pasanen, Anna-Liisa; Pasanen, Pertti

Ilmastointijärjestelmään kerääntyneet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Ilmastointijärjestelmän puhdistus on toisaalta ennaltaehkäisevä toimenpide sisäilmaongelmien välttämiseksi ja toisaalta keino yrittää päästä eroon jo ilmenneistä sisäilmaongelmista. Puhdistuksen hygieniavaikutusta arvioitaessa olisi tunnettava ainakin sen aiheuttama vaikutus kanavapinnan pölyn pintatiheyteen ja mikrobipitoisuuteen. Julkaisussa esitetään nykyisin käytetyt määritysmenetelmät ja suositusarvot. Tutkimuskohteena oli myös nykyisin ilmastointilaitosten puhdistuksessa käytettävien pesu- ja desinfiointiaineiden tehokkuus. Kanavapinnan sisäpinnalle kerääntyneen pölyn määrä tiettyä pinta-alayksikköä kohti voidaan määrittää imemällä pöly tunnetulta pinta-alalta punnitulle suodattimelle. Puhtaan kanavan pölyn pintatiheydelle on eri maissa esitetty suositusarvoja, jotka ovat 0,1 - 1,0 g/m2. Annetut arvot eivät tiettävästi perustu laajoihin tutkimuksiin. Ilmanvaihtolaitteiden pinnoilla esiintyvien elinkykyisten homesieni-itiöiden ja bakteerien pintatiheyksien määritys tehdään yksinkertaisimmin kontaktimenetelmällä. Siinä tahmea mikrobien kasvualusta painetaan näytteenottokohtaan, josta sieni-itiöt, bakteerit ja muut hiukkaset tarttuvat kasvualustaan. Näyttenoton jälkeen kasvualusta kasvatetaan mikrobikasvulle sopivassa ympäristössä, esimerkiksi huoneenlämpötilassa, jossa lepotilassa olevat mikrobit alkavat kasvaa ja niistä muodostuu paljaalla silmällä nähtäviä pesäkkeitä. Puhtaan kanavapinnan mikrobipitoisuudelle ei ole suositusarvoja. Tämän tutkimuksen kenttäkohteessa ilmakanaviston puhdistuksen tehoa sieni-itiöiden vähentämiseksi ei voitu havaita. Syynä tähän saattoi olla se, että kontaktinäytteen pinta-ala oli liian pieni edustavan näytteen ottamiseksi ja käytetty puhdistusmenetelmä ei soveltunut mikrobipitoisuuden vähentämiseen. Tutkimukseen valittiin seitsemän kaupallista desinfiointi- ja puhdistusvalmistetta, joita Suomessa käytetään ilmastointilaitosten puhdistuksen yhteydessä. Laboratoriokokeilla testattiin näiden aineiden tehoa ympäristössämme yleisimmin esiintyviä homesienilajeja vastaan estorengaskokeiden avulla. Aineiden biosidisessa tehossa eri sienilajien kasvua vastaan oli eroja. Kun otetaan huomioon aineiden suositellut käyttöväkevyydet, vain laimentamaton Sanitas ja Heti Desipesu 693 laimennoksella 1/50 pystyivät estämään täysin P. verrucosum -sienen kasvun 10 vuorokauden aikana. Sen sijaan aineet tehosivat parhaiten A. pullulans -sienen kasvua vastaan.