1981

Lampinen, Anssi

Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenkäyttö, tuli erittäin ajankohtaiseksi v. 1973 öljykriisin aikana. Uudelleenkäyttöä on harrastettu Suomessa, kuten ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta järjestelmällinen käyttökokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974. Recycling-menetelmistä ovat käytössä varsinaisesti ne kuuman recyclingin massan valmistusmeneteimät: tieltä jyrsimällä poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten käytetty. Vanhaa poistettua msssaa on käytetty myös sellaisenaan ilman kuumentamista, joskin harvoin. Asfalttirouhetta voidaan käyttää uuden asfalttimassan valaistukseen myös sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin lisätään uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta voidaan annossekoitinmenetemässä käyttää n. 15-20 %, jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemmän ja rumpusekoitusmenetelmässä 70 - 100 %. Bitunin lisäyksellä asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden, ja lisättävän bitumin ollessa tavanomaisesti käytettyä pehmeämpää, B 200, myös recycling-asfalttimassan bitumin penetraatiota saadaan nostettua. Päällysteessähän bitumin penetraatio iän mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen tulee n. 1,5 - 2 % bitumilisäys kiviaineslisäyksen ollessa n. 30 %. Kulutuskoeradalla sekä tiellä tehdyissä kokeiluissa on recycling-massasta valmistetun päällysteen kuluruskestävyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen asfalttipäällysteen. Recycling-päällysteiden sopivia käyttökohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset tiet ja kadut, mutta myös käytöstä vilkasliikenteisellä kadulla on toistaiseksi saatu myönteisiä tuloksia. Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita sisältäviä teiden ja katujen päällysrakennekerroksia puretaan tällä hetkellä vuosittain n. 20 000 - 22 000 tonnia, joskin määrä on lisättävissä ja lisääntynee järjestelmällisen vanhojen massojen keräämisen ja varastoinnin hyöty. Järjestelmällisen keruun ja varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta myös kuntien piirissä on täten erittäin tärkeitä. Recycling-massojen käytöllä saatavat materiaalien kustannussäästöt ovat tällä hetkellä n. 1 - 1,5 milj. mk vuodessa, mihin sisältyvät bitumin, kiviaineksen ja täytejauheen käytössä saatavat kustannussäästöt. Recycling-massan hinta on yleensä sekä ulkomailla että Suomessa tehdyissä töissä ollut n. 20 - 30 % alhaisempi kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym. käsittelytarve ja tarvittava limabitumi. Kustannussäästöjen ohella saavutetaan energiasäästöja erityisesti asfalttlrouheiden sisältämän bitumin, keskimäärin 4,5 % osalta. Recycling-menetelmän saattamiseksi normaaliksi asfalttimassojen valaistusmenetelmäksi olisi tarpeellista normittaa valaistusmenetelmät, massalle asetettavat laatuvaatimukset ja käyttökohteet.