1971

Hyvönen, Tauno; Kettunen, Seppo

Tiedonannossa käsitellään pääpiirteiltään betoni- ja jänneteräksille nykyisin tehtävät lujuuskokeet ja selvitetään tutkimusselostusten käyttäjiä silmälläpitäen eri kokeissa määritettäviä suureita. Näytteenottoa ja koetustyön tilausta varten annetaan käytännön ohjeita, koska mm. kotimaisissa jännitettyjen betonirakenteiden normeissa näitä seikkoja on käsitelty varsin suppeasti. Eri maiden betoniterästen koetusta koskevat normit sisältävät monista yhtäläisyyksistään huolimatta myös toisistaan poikkeavia määräyksiä. Myös käytössä olevat teräslaadut eroavat toisistaan. Tiedonannossa käsitellään tärkeimpiä kotimaisten normien ja Pohjoismaisen Betoniliiton betoniterästen yhteispohjoismaisiksi koetusmenetelmiksi laatiman ehdotuksen välisiä eroavuuksia. Eräitä kotimaisten normien määräyksiä vertaillaan vastaaviin Ruotsin, Saksan, Englannin ja ASTM:n normeihin sekä RILEMin ja ISO:n suosituksiin. Huomattavia eroavuuksia on osoitettu mm. vetokokeen määritystehtävissä. Ruotsissa määritetään Pohjoismaisen Betoniliiton ehdotuksen mukaisesti korkealuokkaisilla kuumavalssatuilla betoniteräksillä ja jänneteräksillä murto- ja tasavenymän sijasta ns. rajavenymä, jota ei tunneta meidän normeissamme. Jänneteräspunoksilla määritetään useissa maissa 0,2-rajan sijasta 1 %:n kokonaisvenymää vastaava jännitys. Suomessa saattaa olla aiheellista siirtyä samaan käytäntöön tulevaisuudessa. Ruotsissa käyttöön otettua tapaa määrittää jänneterästen kimmomoduuli sekanttimoduulina on pidettävä käytännöllisenä ratkaisuna. Normien välisiä eroavuuksia esiintyy edelleen esimerkiksi harjatankojen poikittaisharjojen mittoja ja harjakulmia koskevissa vaatimuksissa, jatkosten koetuksessa ja eri teräslaatujen taivutettavuusvaatimuksissa. Jänneterästen taivuttelukokeessa käytettävien taivutustukien paksuuden ja vähimmäistaivutusluvun kohdalla useiden maiden normit ovat toisistaan poikkeavia. Kokeita, jotka eivät ole yhteisiä kaikissa pohjoismaissa, ovat mm. taivutus- ja oikaisukoe sekä vetokoe taivutuksen ja oikaisun jälkeen. Suureiden merkintätavat ovat usein varsinkin alaindeksien osalta erilaisia eri maissa. Tiedonannossa tarkastellaan lopuksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen eri laboratorioiden tämänhetkistä valmiutta betoni- ja jänneterästen harvinaisiksi katsottavien kokeiden ja tutkimusten suorittamisessa.