2020

Turja, Leena

Tämän artikkelin kirjoittamisen taustalla on selvittänyt EU-projekti UPDATE, jossa toimin tutkijana ja varhaiskasvatuksen osa-alueella (ks. Turja 2008; Turja 2009; Turja, Endepohls-Ulpe & Chatoney 2009; Turja & Paas 2011). Projektin aikana ideoitiin, kokeiltiin ja tutkittiin erilaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ja koulutuksessa vierailleiden lapsiryhmien kanssa varhaisvuosien teknologiakasvatuksen kehittämiseksi. Sittemmin teknologiakasvatus on nostettu selkeästi esiin myös suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa oppimisalueella Tutkin ja toimin ympäristössäni (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016; 2018). Keskeisenä lähtökohtana tässä luvussa on sosiokulttuurinen ja ekologis-systeeminen ajattelutapa (mm. Bronfenbrenner 1979; Vygotsky 1978), jotka korostavat sitä, että lasten oppiminen ja kehittyminen tapahtuu moninaisissa konteksteissa: niin koti- kuin varhaiskasvatusympäristöissä sekä yhä enemmän myös erilaisten medioiden vaikutuksen piirissä - yhteiskuntarakenteiden ja -politiikan kehystämänä. Arjen käytäntöjen taustalla on erilaisia enemmän ja vähemmän tiedostettuja pyrkimyksiä sekä kulttuurisia arvoja, asenteita ja uskomuksia. (Mm. McClure ym. 2017, 5.) Nämä määrittävät lasten kehittymistä myös teknologisina kansalaisina ja toimijoina.