2024

Oja, Samuli

Liikunnan ja urheilun eettisyyttä on Suomessa perinteisesti käsitelty urheilun hyvän kertomuksen kautta. Liikuntakult- tuurin eriytymiskehitys, esiin nousseet eettiset ongelmat ja lisääntynyt tutkimustieto ovat kuitenkin haastaneet liikunnan ja urheilun oletettua hyvyyttä. Suomessa liikunnan ja urhei- lun eettisyyteen liittyvä tutkimus on keskittynyt enimmäk- seen eettisyyden osa-alueisiin (esim. tasa-arvo ja häirintä). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion liikuntahal- linnon ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toimijoiden tuottamia eettisiä diskursseja. Tavoitteena on analysoida sitä, millaisten diskurssien kautta eettisyys ymmärretään ja uusintavatko diskurssit vallalla olevia käsityksiä liikunnan ja urheilun eettisyydestä. Aineistona ovat valtion liikuntapo- liittiset dokumentit (n=12) ja liikuntajärjestöjen dokumen- tit (n=7). Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Aineistosta löydettiin neljä eettistä diskurssia, jotka muo- dostivat kaksi toisilleen vastakkaiset diskurssit sisältävää diskurssiparia. Diskurssit ja diskurssiparit automaattinen eettisyys – eettisyys ei ole automaatio sekä byrokraattinen eettisyys – moninainen eettisyys osin uusintavat urheilun hyvän kertomusta. Valtion liikuntahallinnon ja liikunta- järjestöjen toimijoiden tuottamissa eettisissä diskursseissa esiintyy vain vähäistä kriittistä pohdintaa ja itsereflektiota liikuntakulttuurin eettisyydestä ja arvoista.