Hanke tutkii yksityisomaisuuden perustavanlaatuista luonnetta ja oikeutusta kriittisen yhteiskuntafilosofian ja sosiaalisen ontologian keinoin. Tämä tutkimus yhdistää kriittisellä tavalla työn, kollektiivisen hyväksynnän ja yksityisomistuksen käsitteet ja luo uudenlaisen yksityisomaisuuden kriittisen sosiaalisen ontologian. Näitä teemoja lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: 1) Mikä on yksityisomaisuuden sosiaaliontologinen perusta? 2) Mitä moraalifilosofisia ja poliittisia seurauksia yksityisomaisuuden sosiaalisen perustan myöntämisellä on? Tutkimus argumentoi, että yksityisomaisuus on institutionaalinen fakta, jonka olemassaolo vaatii kollektiivista hyväksyntää ja sosiaalista tunnustusta. Yksityisomaisuutta konstituoivat tunnustusjärjestelmät puolestaan kehittyvät historiallisten kultturis–poliittisten kamppailujen tuloksena. Nykyinen sosiaalinen ympäristö ja itseymmärrys korostavat työn roolia yksityisomaisuuden luonnissa, mutta toisin kuin John Locken filosofiaan perustuvassa liberaalissa traditiossa, konstituutiosuhde ei ole välttämätön. Jos yksityisomaisuus ymmärretään viimekädessä sosiaalisesti konstituoiduksi, tällä ajatuksella on monia moraalisia ja poliittisia seurauksia. Yksityisomaisuuden kamppailuun perustuva luonne ja poliittisuus puolustavavat niiden sfäärien (esimerkiksi työelämä) kasvavaa demokratisointia, joilla yksityisomaisuutta luodaan ja jaetaan. Lisäksi tutkimus perustelee, että ne yksityisomaisuuden muodot, jotka nakertavat omaisuuden tunnustukseen liittyvää perustaa, ovat kestämättömiä. Tutkimuksessa yhdistyvät historiallisten yksityisomaisuutta koskevien filosofisten argumenttien tarkastelu, sosiaalisen ontologian perinne, kriittinen yhteiskuntafilosofia sekä aikalaisanalyysi. Yksityisomistuksen sosiaalista perustaa painottava "kriittinen sosiaalinen ontologia" näyttää omaisuuden poliittisuuden sekä tarjoaa normatiivisia välineitä yksityisomistuksen tuomiin moraalisiin haasteisiin sekä yksityisomaisuuden rajojen tarkasteluun.

2021