Lapsista on kerätty dataa lapsuuden instituutioiden, neuvolan ja koulun, syntyajoista saakka: lapsia on mitattu, punnittu ja heistä on tehty kuvailevia muistiinpanoja. Datan käyttö lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on kuitenkin lisääntynyt. Lasten aivotoiminnan mittaamista helpottavia älyvaatteita suunnitellaan käyttäväksi lapsen kehityksen seurantaan neuvoloissa. Tekoälystä kaavaillaan apua lasten päiväkotipaikkoja koskevaan päätöksentekoon. Nämä ovat esimerkkejä lapsuuden instituutioiden datafikaatiosta eli datan merkityksen lisääntymisestä lasten arkipäivään vaikuttavista asioista päätettäessä. Tutkimme haasteita, joita datafikaatio asettaa lasten väliselle yhdenvertaisuudelle ja data-aktivin mahdollisuuksia yhdenvertaisuutta tukevien käytäntöjen rakentamisessa. Luomme uusia menetelmiä datan tuottamien eriarvioisuuksien ja yhdenvertaisuutta tukevien datakäytäntöjen tutkimiselle. Tarkastelemalla syntyvää dataa ja siihen liittyvää päätöksentekoa yksityiskohtaisesti yksittäisten perheiden tasolla voidaan luoda täsmällisempi ymmärrys siitä, millaisia mahdollisuuksia voidaan luoda neuvottelulle datan perusteella tehtävistä päätöksistä lasten, heidän huoltajansa ja datan kanssa työskentelevän henkilöstön välille. Kutsumme data-aktivismiksi neuvottelua, jossa datasta tehtävää tulkintaa määritellään uudelleen. Tuotamme käsitteellisten ja metodologisten innovaatioiden avulla tietoa datan erilaisten käyttötapojen seurauksista lasten väliselle yhdenvertaisuudelle.

2024