2023

Huuskonen, Arto; Aro, Lasse; Hietala, Sanna; Hyvönen, Terho; Joensuu, Katri; Järvenranta, Kirsi; Knuuttila, Marja; Lehtonen, Heikki; Niemi, Jyrki; Saarinen, Merja; Usva, Kirsi; Virkajärvi, Perttu; Wall, Antti; Kuhmonen, Tuomas; Kuhmonen, Irene

Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset (Kotietu) -hankkeen tavoitteena oli mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotettiin tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan. Tulevaisuuskuvien laadinta toteutettiin hankkeen työpaketissa 1 osallistavilla menetelmillä laatimalla Suomen kotieläintuotannolle viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa: Kasvis-Suomi, Ympäristö-Suomi, Terveys-Suomi, Huoltokyky-Suomi ja Kotieläin-Suomi. Tulevaisuuskuvat valittiin tutkimushankkeen suunnitteluvaiheessa, sillä periaatteella, että niiden avulla saadaan suuri vaihtelu kotieläintuotannon laajuuteen. Kasvis-Suomi kuvaa tilannetta, jossa kaupallinen kotieläintuotanto loppuu kokonaan ja suomalaiset syövät pelkästään kasvisruokia. Ympäristö-Suomi-tulevaisuuskuvassa kaupallinen kotieläintuotanto vähenee merkittävästi nykytasostaan ja palvelee ensisijaisesti ympäristönhoitoa tavoitteenaan muun muassa turvata laidunnuksen ja nurmituotannon positiiviset ympäristövaikutukset. Terveys-Suomi-tulevaisuuskuvassa puolestaan punaisen lihan tuotanto ja kulutus vähenevät nykytasosta. Huoltokyky-Suomessa täysi omavaraisuus kotieläintuotteissa palvelee ensisijaisesti huoltovarmuutta ja kansantalouden tasapainoa. Kotieläin-Suomessa vastataan kotieläintuotteiden kasvavaan vientikysyntään, jolloin tuotanto ja rehualan tarve kasvavat Suomessa merkittävästi nykytasosta, vaikka kotieläintuotteiden kotimainen kysyntä ei merkittävästi muutu. Työpaketissa 1 laadittiin tulevaisuuskuvia, jotka ovat mahdollisia vuonna 2040–2050. Tulevaisuuksien todennäköisyyteen tai toivottavuuteen ei työssä otettu kantaa, vaikka intuitiivisesti jotkin tulevaisuuksista vaikuttavat ehkä todennäköisemmiltä kuin toiset. Tulevaisuuskuvien toivottavuus taas riippuu muun muassa tarkastelijan arvoista, hyötyjen ja haittojen kohtaantumisesta ja kunkin tavasta jäsentää tulevaisuuden tarkempaa sisältöä. Todellisuus sekoittanee toteutuvaan tulevaisuuteen joitakin aineksia kaikista tässä raportissa esitellyistä tulevaisuuskuvista. Nykyhetken valintoja palvelevia vaihtoehtoja ja niihin liittyviä vuorovaikutussuhteiden ketjuja ei kuitenkaan pystytä kirkastamaan, ellei vaihtoehdoista tehdä mahdollisimman puhtaaksiviljeltyjä ja sellaisenaan jopa epätodennäköisiä. Työpaketin 2 tavoitteena oli työpaketissa 1 laadittujen laadullisten tulevaisuuskuvien kehittäminen määrällisiksi kehitysuriksi. Tämä tarkoittaa johdonmukaisten numeeristen arvojen antamista maataloustuotteiden kulutuksen ja tuotannon kehitykselle Suomessa kussakin tulevaisuuskuvassa. Työkaluna tulevaisuuskuvien määrällistämisessä käytettiin sektoritason dynaamista osittaistasapainomallia (maatalouden sektorimalli DREMFIA), jossa kotimaassa tuotettavien maataloustuotteiden kysyntä on pitkälti annettu, mutta jossa kotimainen tuotanto ja pellonkäyttö, tuonti ja vienti määräytyvät taloudellisin perustein. Sektoritason malli ja sen vaatimat aineistot todettiin liian puutteellisiksi Huoltokyky- ja Kasvis-Suomi-tulevaisuuskuvien määrällistämiseen. Muiden tulevaisuuskuvien osalta mallin tuloksina saatiin Suomessa tuotettavien perusmaatalouden tuotteiden tuotannon, eläinten lukumäärien, pellonkäytön, lannoituksen, työnmenekin ja maataloustulon kehitys vuosittain 2020–2050. Näiden kehitystä eri tulevaisuuskuvissa verrattiin keskenään ja suhteessa perusuraan, jossa oletuksena oli vuoden 2020 mukainen maatalouspolitiikka ja hinnat. Maataloustulon kokonaismäärän kehitys oli melko samankaltainen eli hitaasti aleneva perusurassa sekä Terveys-Suomi- ja Ympäristö-Suomi-tulevaisuuskuvissa, vaikka kulutus, tuotanto, hinnat ja maatalouspolitiikka olivat erilaisia. Maataloustulon kehitys Kotieläin-Suomi-tulevaisuuskuvassa oli hitaasti kasvava 2030-luvulle asti, jolloin maataloustulo kokonaisuutena Suomessa alkoi kasvaa nopeasti päätyen vuoteen 2050 [...]