2022

Kurvinen, Heidi; Yoken, Hannah

Historiantutkijat ovat keskustelleet kansallisen ja ylirajaisen välisestä suhteesta koko 2000-luvun ajan. Myös feminismin historian tutkijat ovat osoittaneet feministisen toiminnan tapahtuneen useimmiten kansallisissa kehyksissä, vaikka liike on eri vaiheissaan ollut ylirajainen. Tämän artikkelin keskiössä on kotimainen 1970- ja 1980-luvun feministinen liike, joka otti vaikutteita niin lännestä kuin idästä. Suomessa feminismi saikin hieman erilaisia muotoja ja liikkeen aktiivisuus virisi muita länsimaita myöhemmin saavuttaen huippunsa 1970- ja 1980-luvun taitteessa. Samanaikaisesti antifeministiset äänenpainot voimistuivat etenkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ja liikkeen toiminta niissä vaimentui. Metodologisen nationalismin sijasta osoitamme, miten katsominen rajojen yli antaa välineitä tulkita suomalaisen kulttuurisen kontekstin erityispiirteitä. Keskitymme ennen kaikkea 1970- ja 1980-luvun historiaan, jolloin niin kutsuttu uusi feministinen liike rantautui Suomeen. Tarkastelumme kiinnittyy ajatukseen feminismin jatkuvuuksista ja sen eri muotojen kytkeytymisestä ylirajaisiin keskusteluihin. Kysymme, miten eri maissa tuotetut lähteet auttavat meitä ymmärtämään suomalaisen feminismin historiaa. Miten erilaiset lähdetyypit keskustelevat keskenään? Miten voimme ylittää ja tulkita lähteissä olevia hiljaisuuksia? Pohdimme feminismin ylirajaista historiaa kahden temaattisen osakokonaisuuden kautta. Aluksi tarkastelemme sitä, minkälaisia jälkiä feministisestä toiminnasta on jäänyt. Tämän jälkeen avaamme lähteiden hiljaisuuksia yhtenä feminismin historian keskeisenä tutkimuksellisena kysymyksenä. Artikkelin keskiössä on feministisen liikkeen historia, mutta sen menetelmällistä otetta on mahdollista soveltaa muissa ylirajaisuutta tarkastelevissa tutkimusaiheissa, etenkin muiden yhteiskunnallisten liikkeiden kulttuurihistoriallisessa tutkimuksessa.