2018

Neittaanmäki, Pekka; Kaasalainen, Karoliina

Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu kuudennelle sijalle, kun vertaillaan terveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyä. Suomen terveyspalvelut ovat myös kustannustehokkaita. Terveyspalveluiden käytössä ja saatavuudessa on Suomessa kuitenkin huomattavia väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja. Vuonna 2016 Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) menot olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 21,6 miljardia euroa ja kasvoivat reaalisesti 0,3 prosenttia vuodesta 2015. Vastaavasti sosiaaliturvaan liittyvät menot vuonna 2016 olivat 69,1 miljardia euroa kasvaen 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kustannusten muodostumista on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Terveydenhuoltomenojen on arvioitu kasvavan noin 2,5 % vuodessa. Hallituksen tavoite on nostaa sote-alan tuottavuutta niin, että huolimatta palvelutarpeen lisääntymisestä, nykyinen 2,5 prosentin kustannusten vuosittainen kohoaminen saataisiin taitettua 0,9 prosentin vuositasolle. Tämä merkitsisi sitä, että kulujen nousu vuodesta 2016 vuoteen 2028 mennessä olisi noin 7,5 miljardin sijasta noin 2,5 miljardia euroa, eli kasvu olisi 5 miljardia vähemmän. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty useita selvityksiä (mm. sote-lakiluonnoksen perustelumuistio sekä ’Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi’ –julkaisu. Näissä selvityksissä IT-järjestelmien vaikutuksia kustannuskehitykseen on tarkasteltu osana muita uudistuksia ja toimenpide-ehdotuksia. Kuntaliiton raportissa on kuvattu kuntien ja kuntayhtymien sote ICT-menoja. Tässä raportissa keskitymme analysoimaan, kuinka informaatioteknologian (IT) avulla voidaan tukea tavoitetta kustannuskehityksen hillitsemistä.