2020

Huttunen, Jetta

Tutkimus käsittelee harrastaja- ja riippumattoman elokuvan tuotantoa Suomessa. Tavoitteena on selvittää, miten omaehtoisen elokuvan tekijät osallistuvat kulttuurituotantoon ja millaiseksi omaehtoisen elokuvatuotannon paikka mediakulttuurissa muodostuu. Tutkimus soveltaa osallistumisen käsitettä ja selvittää valtakulttuurin ja omaehtoisen mediakulttuurin välistä suhdetta erityisesti julkisuudessa. Tutkimus tarkastelee kulttuurituotannon kentän murrosta, jossa selkeä jako tuottajiin ja kuluttajiin on hämärtynyt. Omaehtoinen elokuvatuotanto ilmentää osaltaan murrosta, jossa median tuotantoprosesseihin on syntynyt uudenlaisia, entistä järjestelmää haastavia toimintamalleja. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset omaehtoista elokuvaa tuottavat tekijät, jotka toimivat vakiintuneen elokuvatuotantojärjestelmän ulkopuolella. Aineiston kivijalan muodostavat harrastajaelokuvatekijöiden nettikeskustelut, joissa tekijät kuvailevat vapaa-ajan toimintaansa. Toisessa osassa haastatellaan vakiintuneen järjestelmän ulkopuolella toimivia riippumattomia elokuvantekijöitä, jotka toteuttavat elokuviaan ammattimaisuuteen pyrkien. Omaehtoisen elokuvan tuotantotapaa luonnehtii taiteellinen vapaus ja riippumattomuus vakiintuneista rahoittajista. Omaehtoinen elokuvatuotanto edustaa sisällöllisesti valtavirtaelokuvasta erottuvaa estetiikkaa, joka tekijöiden puhunnassa palautuu taiteelliseen vapauteen ja mahdollisuuteen tuottaa ja julkaista vaihtoehtoista sisältöä uusille yleisöille. Omaehtoisuus tarkoittaa myös kykyä rakentaa omaa osaamista ja pätevöityä ilman muodollista koulutusta tai instituutioiden tukea. Omaehtoiset tekijät toimivat vertaisryhmissään toisiaan opastaen, rakentaen asiantuntijuuttaan yhteisön tuella. Omaehtoisessa kulttuurituotannossa osallistumisen tavat syntyvät ja rakentuvat tekijälähtöisesti niin, että tekijä pyrkii omaehtoisesti hallitsemaan teosten tuotantoprosessia ja julkisuutta. Tekijöille kehittyy vahva julkisuuden taju, joka tarkoittaa sitä, että tekijät ymmärtävät erilaisten julkisuuksien olosuhteet ja sen millaisia osallistumisen tapoja ne tekijöille tarjoavat. Mediakulttuuria hallitsevat kuitenkin valtarakenteet, jotka ohjaavat omaehtoisen elokuvantekijän osallistumisen mahdollisuuksia. Omaehtoisuuden toteutumista elokuvatuotannon kentällä uhkaavat kulttuurituotannon valtarakenteet, jotka ohjaavat resursseja vakiintuneille toimijoille ja sijoittavat omaehtoisen tuotannon marginaaliin. Osallistumista mediakulttuurissa rajoittaa myös riippumattoman elokuvatuotannon järjestäytymättömyys. Riippumaton elokuvatuotanto tuo kotimaisen elokuvatuotannon kentälle uusia toimijoita ja luo uusia tuotantotapoja. Omaehtoisen elokuvatuotannon tukeminen monipuolistaisi kulttuurituotannon kenttää ja avaisi reittejä uusille tuotantotavoille näin lisäten luovan alan kilpailukykyä.