2022

Matikainen, Minni

Väitöskirjassa tutkittiin transformatiivista opettajaksi oppimista luokanopettajakoulutuksessa. Transformatiivinen oppiminen määritellään tässä tutkimuksessa Jack Mezirow’n ja Robert Keganin mukaisesti oppimiseksi, jossa oppijan merkityksistä ja merkityksenantotavoista koostuva merkityssysteemi muuttuu. Opettajaksi oppimisen kontekstissa tämä tarkoittaa muutosta etenkin opettajaopiskelijoiden oppimiselle, opettamiselle ja opettajuudelle antamissa merkityksissä sekä tavoissa muodostaa näitä merkityksiä. Laadullinen tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen integraatiokoulutuksessa, jossa opiskelu tapahtuu tutkivan yhteisön periaatteilla pitkäkestoisessa pienryhmässä. Aineisto kerättiin havainnoimalla opiskelijoiden opiskelua kahden lukuvuoden ajan ja aineisto koostuu havainnointi- ja tutkimuspäiväkirjoista sekä opiskelijoiden opinto- ja tutkimuskirjoitelmista. Aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin fenomenologista ja hermeneuttista tutkimusotetta. Fenomenologisessa analyysissä keskityttiin transformatiivisen opettajaksi oppimisen ilmiön yleispiirteisiin. Tämän analyysin tuloksena oli kuvaus transformatiivisesta opettajaksi oppimisesta nelivaiheisena prosessina. Vaiheet ovat: 1. lähtökohta, 2. särö, 3. ambivalenssi ja 4. transformaatio. Hermeneuttisella analyysillä tulkittiin, miten transformatiivinen opettajaksi oppiminen tapahtui käytännössä tutkittavien kohdalla. Ensimmäisen vaiheen osalta analysoitiin, millaiset opiskelijoiden opettamiseen, oppimiseen ja opettajuuteen liittyvät merkityssysteemit olivat prosessin alkaessa ja millaisen lähtökohdan ne asettivat oppimisprosessille. Toisen vaiheen osalta analysoitiin, miten integraatiokoulutus säröytti opiskelijoiden merkityssysteemejä ja kolmannessa vaiheessa sitä ambivalenssia, joka säröytymisestä aiheutui. Neljännessä vaiheessa analysoitiin lopulta niitä transformatiivisia muutoksia, joita opiskelijoiden merkityssysteemeissä tapahtui. Tutkimuksen tulokset kuvaavat transformatiivista opettajaksi oppimista pitkänä ja ambivalenttina prosessina, mikä haastaa tehokkuutta ja nopeutta korostavia koulutuspoliittisia diskursseja. Tuloksia voi käyttää apuna opettajankoulutuksen kehittämisessä.