2023

Saarinen, Milla

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli uudelleenrakentaa Kaksoisuraympäristöjen menestystekijät-malli (DC-ESF) (Henriksen ym., 2020) sukupuolen näkökulmasta, sekä integroida sukupuolinäkökulma tämänhetkisiin kaksoisurakäytäntöihin jotta valmentajat ja tukijärjestelmät voivat jatkossa tukea naisurheilijoita tehokkaammin. Osatutkimuksessa 1 haastateltiin maastohiihdon nuorten huippuvalmentajia (n = 10) siitä, miten valmentajien käsitykset urheilijoiden kokonaisvaltaisesta kehityksestä linkittyvät sukupuolesta kerrottuihin sosiokulttuurisiin diskursseihin. Osatutkimuksessa 2 haastateltiin opiskelija-urheilijoita (n = 17) heidän kaksoisurakokemuksistaan. Osatutkimuksessa 3 tarkasteltiin valmennustyylien yhteyttä urheilu- ja koulumotivaatioon ja sukupuolieroja näissä yhteyksissä. Aineisto kerättiin opiskelija-urheilijoilta (n = 248) motivaatio-orientaatiota ja valmennustyylejä koskevilla kyselylomakkeilla sekä lukion alussa että sen lopussa. Osatutkimuksessa 4 tarkasteltiin attribuutiotyylien yhteyttä kaksoisuramenestykseen. Aineisto kerättiin opiskelija-urheilijoilta (n = 391) kyselylomakkein lukion alussa, ensimmäisen vuoden lopussa, sekä kolmannen vuoden lopussa. Tulokset osoittivat, että valmentajat monista eri diskursseista ammentaen rakensivat ajatusta naisurheilijoista miehiä ”vähäisempinä” ja epätäydellisinä, jonka takia nähtiin tärkeänä että naisten kohdalla keskitytään kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Tulokset lisäksi osoittivat, että lämmin valmennustyyli ennusti opiskelija-urheilijoiden tehtäväsuuntautunutta koulumotivaatiota sekä miesurheilijoiden tehtäväsuuntautunutta urheilumotivaatiota. Lisäksi urheilijoiden vastuullisen ja oppimiseen keskittyvän motivaatiotyylin havaittiin olevan yhteydessä kaksoisuramenestykseen: vastuullinen motivaatiotyyli ennusti parempaa koulusuoriutumista sekä urheilun jatkamista lukion kolmannen vuoden lopussa. Naiset olivat lisäksi yliedustettuja ja miehet aliedustettuja vastuullisen motivaatiotyylin ryhmässä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää pyrittäessä tukemaan naisurheilijoiden kehitystä ja menestystä kaksoisuraympäristöissä siten, että niissä otetaan aiempaa paremmin huomioon naisurheilijoiden kokema odotukset ”supernaiseudesta”.