2024

Pokkinen, Krista; Kotiaho, Janne S.; Nieminen, Emmi; Ollikainen, Laura; Peura, Maiju; Pykäläinen, Essi; Savolainen, Väinö; Tuunanen, Silja; Vainio, Veera; El Geneidy, Sami

Ihmiskuntaa eniten uhkaavat riskit ovat luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja niihin sopeutumisen epäonnistuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena kaikkialla maailmassa yleistyvät vaaralliset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit. Tässä työssä kuvattu Tampereen kaupungin vuoden 2021 hiili- ja luontojalanjälkien ar¬vioin¬ti on ensimmäinen askel kohti kokonaisvaltaista ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista työtä, johon jokaisen organisaation on ennemmin tai myöhemmin ryhdyttävä. Tulokset on raportoitu käyttötalouden hankintojen lisäksi erikseen tarkemmin elintarvikkeille, energialle ja vedelle, sijoituksille, jätehuollolle sekä työmatkoille. Tampereen kaupungin vuoden 2021 luontojalanjälki oli 557 nPDF (osuus maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon globaalisti) ja hiilijalanjälki 207 763 t CO2e. Elintarvikkeet aiheuttivat 22 % luontojalanjäljestä. Elintarvikkeista punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja aiheuttivat suurimmat luontojalanjäljet. Muita suuria luontojalanjäljen aiheuttajia olivat lämmön kulutus (13 %) ja rakentaminen (12 %). Hiilijalanjäljestä lämmön kulutus aiheutti 22 %. Etenkin jyrsinturpeen käyttö lämmön tuotannossa nosti lämmön aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi eniten hiilijalanjälkeä aiheuttivat elintarvikkeet (14 %) ja rakentaminen (13 %). Hankkeessa laskettiin käyttötalouden lisäksi vaikutukset myös yhdelle investointitapaukselle: kadun saneeraukselle. Saneerauksen hiili- ja luontojalanjälkiä vertailtiin sekä perinteisin keinoin että kiertotalousperiaatteita noudattavan saneerauksen välillä. Kiertotalousperiaatteita noudattava kadun saneeraus aiheutti 40 % pienemmän luontojalanjäljen ja 35 % pienemmän hiilijalanjäljen kuin perinteinen saneeraus. Rakentamisen kiertotalousperiaatteiden lisäksi hankkeessa laskettiin skenaariot Tampereen kaupungin hiili- ja luontojalanjälkien pienentämiseksi energian kulutusta vähentämällä sekä liha- ja maitotuotteiden korvaamisella kasvipohjaisilla tuotteilla. Luontojalanjäljen laskentamenetelmä kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin. Tämä mahdollistaa organisaatioiden ja kansainvälisten tuotantoketjujen luontojalanjäljen vertailun. Tulevaisuudessa kaupungit ja alueet ympäri maailman voivat hyödyntää tässä raportissa esitettyä menetelmää kehittääkseen ja toteuttaakseen mitattavia strategioita nettonollapäästöjen ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi.