2024

Leblay, Tarja; Ahola, Sari

Opetushallituksen hallinnoima yleisten kielitutkintojen (YKI) tutkintojärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Kansallinen, alun perin vieraiden kielten kielitaidon arviointiin keskittynyt tutkintojärjestelmä on nykyisin laajasti käytössä kansalliskieliemme arvioinnissa erityisesti Suomen kansalaisuutta haettaessa. YKI onkin osoittanut soveltuvansa moniin eri tarkoituksiin jo tähän mennessä. Nykyinen hallitusohjelma monine kielitaitoon ja sen arviointiin liittyvine kirjauksineen saattaa tuoda vielä oman lisänsä YKIn käyttötarkoituksiin. Tässä ajassa vaikuttaa korostuvan ajatus, että kielitaito on osa henkilön osaamista ja ammattitaitoa ja että kielitaito tulee usein osoittaa nk. virallisen tutkintojärjestelmän todistuksella. Jos asiaa tarkastellaan yksilön näkökulmasta, onkin varmasti totta, että suomen tai ruotsin kielen taito avaa ovia maahanmuuttajalle, joka haluaa rakentaa elämäänsä Suomessa. Kielitaitoa ja sen osoittamista voidaankin pitää tärkeänä etappina kohti suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä. Tämän juhlajulkaisun tavoitteena on tehdä tunnetuksi sekä tänä vuonna 30-vuotiasta YKI-tutkintojärjestelmää että sitä työtä, jota YKI-järjestelmässä näiden vuosien aikana on tehty. Järjestelmä on kehittynyt ja muuttunut vuosien varrella moneen kertaan – ja tulee varmasti edelleenkin kehittymään uudenlaiseksi, varsinkin toivottavasti lähitulevaisuudessa toteutettavan digitalisoinnin myötä. Kielitaidon arviointiin liittyvä työ on suhteellisen marginaalista työtä, ja siten järjestelmän ulkopuolisilla ei välttämättä ole kovin paljon tietoa siitä, mitä kaikkea lakisääteisen tutkintojärjestelmän toimintaan ja laadun varmistukseen sisältyy. Järjestelmän sisältöä ja toimintaa pyritään esittelemään kattavasti tämän julkaisun artikkelien avulla, sillä artikkeleiden kirjoittajat ovat toimijoita YKI-järjestelmän moninaisissa tehtävissä. Julkaisuun on koottu yhteen erilaisia tekstejä, jotta lukija voisi saada laaja-alaisen kuvan siitä, millaista on kielitaidon arviointi, joka pohjautuu lainsäädäntöön, kielitaidon arviointialan tutkimukseen ja eettisiin periaatteisiin.