2024

Pöyhönen, Sari; Honko, Mari; Laitinen, Essi; Rajala, Emilia; Riuttanen, Sanna; Vaarala, Heidi

Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta selvityksen, jossa tarkastellaan englanninkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen nykytilaa ja laajentamisen mahdollisia esteitä. Selvityksessä kuvataan myös opinpolun jatkumoa perusopetuksesta toiselle asteelle (ja korkeakouluihin), kotimaisten kielten asemaa, opettajankoulutusta sekä soveltuvin osin maahanmuuttaneiden perheiden kotoutumista. Selvitys toteutettiin ajalla 1.2.–31.10.2024. Selvityksessä keskitytään Suomen kuuteen suurimpaan niin sanottuun C6-kaupunkiin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa), joihin työperusteinen maahanmuutto on keskittynyt. Selvityksen pääaineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista. Haastateltavina oli noin 50 asiantuntijaa, jotka edustivat valtion- ja aluehallintoa, kuntien varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen hallinnonalaa sekä koulujen ja päiväkotien johtajia. Myös työ- ja elinkeinoelämän näkökulmat, kuten rekrytointi- ja asettautumispalvelut, olivat edustettuina. Haastattelujen lisäksi käytettiin tilastoaineistoa ja muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten kuntien ja koulujen verkkosivuja. Lisäksi tehtiin tarkentavia suullisia ja kirjallisia tietopyyntöjä muun muassa opettajankoulutuksen asiantuntijoille ja hyödynnettiin aiempia selvityksiä ja tutkimuksia, jotka liittyvät kielenoppimiseen ja -opetukseen sekä yleisesti kieli- ja koulutuspolitiikkaan. Selvityksessämme ei tullut esille sellaisia esteitä englanninkielisen varhaiskasvatuksen tai esi- ja perusopetuksen laajentamiselle, jotka suoraan edellyttäisivät lainsäädännön uudistamista. Koetut ja todelliset esteet ovat tyypillisesti toimintakulttuureihin ja käytänteisiin liittyviä, minkä vuoksi niiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvaa strategista yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Toimenpide-ehdotukset on jaettu neljään temaattiseen kokonaisuuteen. Käsitteiden ja toiminnan linjakkuus: Käsitteitä tulee käyttää johdonmukaisesti: englannin kielen osuus kasvatuksessa ja opetuksessa on selitettävä läpinäkyvästi ja ymmärrettävällä tavalla. Tiedon tulee olla helposti saatavilla, ajantasaista ja saavutettavassa muodossa myös englanniksi. Opettajien ja muun henkilöstön tulee saada työhönsä riittävä pedagoginen tuki ja tarvittaessa täydennyskoulutusta. Opinpolun jatkuvuus: Opinpolun jatkuvuuden turvaaminen edellyttää kunnalta ennakoivaa kokonaissuunnittelua ja vaihtoehtoisten toimintamallien selvittämistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun suunnitellaan toiminnan laajentamista. Suunnittelussa on tehtävä moniammatillista yhteistyötä ja huomioitava kunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Lapsen ja nuoren etu: Englanninkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämisessä tulee tukea systemaattisesti monikielisyyttä. Tämä koskee englannin lisäksi kotimaisten kielten ja omien äidinkielten arvostusta, käyttöä ja taidon kehittämistä. Perheitä neuvottaessa ja ohjattaessa on otettava selvää lapsen ja nuoren yksilöllisistä tarpeista. Suunnittelussa ja järjestämisessä on huomioitava erityisesti lyhyen aikaa Suomessa olevien perheiden tarpeet. Perusopetuksen ennakoivaa valvontaa ja ohjausta on lisättävä, ja tarvittaessa aluehallinnon tehtäviä on laajennettava. Pedagoginen laatu: Huolehditaan kelpoisen henkilöstön riittävyydestä ja ehkäistään henkilöstön vaihtuvuutta. Varmistetaan kelpoisen henkilöstön riittävyyden valvonta ja etsitään aktiivisesti keinoja alueellisen ja ajallisen vaihtelun tasoittamiseksi. Varmistetaan yksityisten varhaiskasvatuksen palveluntarjoajien englanninkielisen toiminnan systemaattinen sisällöllinen valvonta ja ohjaus. Harkitaan varhaiskasvatuksen opettajien riittävän kielitaidon määrittelyä huomioiden määrittelyn edut ja haitat. Edellytetään opettajilta riittävää (ei yli- eikä alimitoitettua) tehtävässä tarvittavaa kielitaitoa ja ammattitaitoa päätavoitteena laadukas pedagogiikka, toimiva vuorovaikutus ja turvallisuus. Sujuvoitetaan [...]